torstai 7. kesäkuuta 2018

Miksi ulkomailta seurataan Lehikoisen oikeustapausta?

Oikeusministeriön korruptionvastainen yhteistyöverkosto vaikuttaa olevan pelkkää paperia.
Aika alkaa valua loppuun ja mitään ei oikeasti ole aikaansaatu tässä toiminnassa. Vaikutelma on, että projekti on perustettu puhtaasti EU:ta hämäämään.
Linkki sivuille: http://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM050:00/2017

Lehikoisen oikeustapaus näyttää kiinnostavan ulkomaisia vierailijoita erityisesti.

Tilastojen mukaan: Yhdysvallat 9757 vierailijaa, Venäjä 904 vierailijaa, Ukraina 344 vierailijaa, Saksa 84 vierailijaa, muiden muassa. Jokainen uusi artikkeli tuo uuden erän ulkomaalaisia lukijoita. Venäläisten osuus on joukossa kasvava.

Blogi on käytännöllisesti katsottuna suomenkielinen muutamaa artikkelia lukuunottamatta.
Selainten käännösohjelmilla voidaan jonkin verran ymmärtää tarinaa mutta paljon jäännee arvailujen varaan.
Yksi taho, jota ei käännösongelmat estä, on eri maiden tiedustelupalvelut.
Blogin tilato kertookin, että n. ¾ vierailleista asiakkaista, tulee Linux koneista. Tämä taas kertoo, että asialla ovat joko instituutiot tai oppilaitokset. Siitä voimme päätellä edelleen, että lukijoiden mukana on myös tiedusteluhenkilökuntaa.

Nykyisen hybridisodankäynnin keinoihin kuuluu vahvasti sisäinen mielipidevaikuttaminen. Trollaukseen verkosta haetaan varmasti aseita. Samoin ei ole pois suljettua, että vihamieliset valtiot etsivät oikeusjärjestelmämme heikkoja kohtia. Jos saadaan selvitetyksi, että suomalainen oikeusjärjestelmä on korruptoitavissa se on yksi erittäin merkittävä vaikutuskanava. Onko Suomella varaa antaa tällaisia signaaleja vieraille valtioille? Kun virheellisiin oikeudenpäätöksiin ei puututa niitä oikaisemalla, ei voi jäädä muuta käsitystä, kuin että oikeusjärjestelmä on puolueellinen ja sitä kautta korruptoitunut ja sen päätöksiin voidaan pysyvästi vaikuttaa.

Myös poliittinen oikeusvalvonta on osoittautunut ”nukkuvaksi” lenkiksi oikeuden toteutumiseksi. Tämä kertoo, että kaikki on Suomessa mahdollista, kun vain etsitään käsiin tarkoituksiin sopivat henkilöt.
Omaisuudensuoja voidaan todeta heikoksi. Mm. jos haluat omistaa Suomessa jotakin korvauksetta, se käy päinsä etsimällä ”sopivat” henkilöt ja heidän sopimalla ”sopivalla” oikeuden päätöksellä. Oikea omistaja leimataan syylliseksi ja kaiken kukkuraksi oikeuskäsittelyjen maksumieheksi.

Kuinka se tehdään. Hae ohjeet täältä:

http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto16012017.html

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Sisäministeriön ympäripyöreä vastaus kirjeeseeni

Sisäministeriö on puhunut mutta ei missään tapauksessa halua puuttua oikopäätä oikeuslaitoksen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen korruptioon. Sehän ei käy. Piiskaisitko sinä kavereitasi ja ottaisit viellä sen jälkeen kenkää? Näinhän juuri rakenteellinen korruptio toimii. Onhan tässä mukana ohje asian tutkintaan saattamiseksi MUTTA, eihän sitä ole oikaistu, oikeuslaitoksen toimesta, 38 vuoden aikana runsaasta yrittyksestä huolimatta. Millä perusteilla se oikaistaisiin nytkään? Oikeudelliset perusteet eivät ole riittäneet ja rikosilmoitustakin on yritetty tuloksetta. Pitäisikö ehdotta vauhditusta jollakin etuudella tai kiristystä työpaikalla, kuten Lehikoisen tapaus on oikeuslaitoksessa häpeällisimmän kaavan mukaan tuomittu ja väärintekijöitä suojeltu?

Vahingon aiheuttajia on ollut kaksi. Ensimmäisenä tahona on omaisuudenriiston suorittanut taloyhtiö ja toisena vahingon aiheuttajana on ollut itse korkein oikeuslaitos joka on tuominnut asiassa vastoin omistusasiakirjoja. Se, jolla on omistusasikirjat on tuomittu tilojen menettäjäksi sille, jolla omistusksesta ei ole ollut minkäänlaista näyttöä. Oikeuslaitos ei virhettään myönnä, eihän niin voi tapahtua. Nyt lienee aika siirtyä, Ryhäsen vinkistä, uudelleen rikostutkinnan puolelle josko AsOy:n "kaverit" olisivat poliisin taholla vaihtuneet.

Kiitos
poliisiylitarkastaja Sami Ryhäselle, joka tapauksessa, ystävällisestä vastauksesta.

KIRJE:
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vastaus kansalaiskirjeeseen

Asia
Olette 3.4.2018 sisäministeriön kirjaamoon lähettämässänne sähköpostissa
tiedustellut "Täydellinen oikeusfarssi"-nimisen kirjasen saapumista ja etenemistapoja
kirjasessa kuvatusta tapauksesta, jossa näkemyksenne mukaan liittyy korruptioepäilyjä.

Sisäministeriön poliisiosaston vastaus

Yllä mainittu kirjanen on saapunut sisäministeriön poliisiosastolle.
Sisäministeriön poliisiosaston tehtäviin ei kuulu suorittaa esitutkintalaissa (805/2011)
säädeltyä esitutkintaa eikä se ota kantaa kirjasessa kuvattuun tapaukseen
mahdollisesti liittyviin rikoslain (39/1889) tunnusmerkistöihin. Jos asianosainen katsoo
kirjasessa kuvattuun tapaukseen liittyvän rikosepäilyjä, hän voi tehdä poliisille
tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen lähimmällä poliisiasemalla tai poliisin
verkkosivuilla. Tutkintapyynnössä tai rikosilmoituksessa on yksilöitävä
mahdollisimman tarkkaan asianosaiset, tekoaika, saatavilla oleva aineisto ja muut
esitutkinnan aloittamisen arviointiin vaikuttavat seikat.
Jos asianosainen katsoo kirjasessa kuvatun tapauksen aiheuttaneen vahinkoa, hän
voi vaatia vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella korvausta esittämällä
yksilöidyn vaatimuksen vahingonaiheuttajalle.

Poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö
24.04.2018 klo 11:45. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

FaceBook tilin puhdistus hakkereista

JOS jonkun FaceBook tili on hakkeroitu, kannattaa käydä lukemassa ohje hakkerin ulosheittämiseksi sivulta: https://www.facebook.com/notes/verkonvaarat-sivuston-tukiryhm%C3%A4/prismaviestien-poisto-ohje/1269274153205088/

Tilin hakkerointi ilmenee spämmiposteina sinun nimissäsi (sinun profiilillasi) eri FaceBook palstoille. Yleensä FaceBook Groupit ovat olleet näiden spämminlevittäjien riesana ja viattomia profiilin omistajia on jouduttu erottamaan groupeista profiilin saastumisen vuoksi.
 

FaceBook Grouppien ylläpiäjien tulee olla tarkkoina uusien jäsenpyyntöjen suhteen. Kannattaa tehdä muutamia turvakysymyksiä, joilla paljastuu, onko kyseessä todellinen profiilin omistaja.

Myös FaceBook kaveruuttaan tyrkyttäviä "henkilöitä" kannattaa testailla kysymyksin, mikäli profiili näyttää yhtään epäilyttävältä. Paras turva on, että vältät hyväksymästä yhtään tuntematonta kaveria.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Korruptionvastainen yhteistyöverkosto


Lähetin oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustajalle seuraavan kirjeen. Julkaisen sen myös verkossa, koska epäilen vahvasti, että tällä kirjeellä ei tule olemaan mitään vaikutusta, tai että edes saisin sieltä edes vastausta. Jos tulee, kerron sen myös mielelläni tällä palstalla:

--------------------------------KIRJE-------------------------------------

Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustaja


Tämän tapauksen käsittely tulee mittaamaan, toimiiko teidän instanssinne nimensä veroisesti.
Tässä tapauksessa on näkyvää konkretiaa, miten rakenteellinen korruptio oikeuslaitoksen sisällä tapahtuu.
Siviilioikeuden professori Juhani Kyläkallio on sanonut tästä tapauksesta: “Ettehän te taistele vain itsenne puolesta, vaan te taistelette kaikkien muidenkin omaisuuden suojan puolesta”. Hänen viestinsä tarkoittaa, että tästä on syntynyt ennakkotapaus johon voidaan vedota jokaisessa seuraavassa omaisuudenriistotapauksessa.


Kyseessä on erittäin vakava oikeuslaitoksemme hyvävelituomioiden ketju (37 vuotta jatkunut, sosiaalinen/rakenteellinen korruptio), josta löytyy selkeää näyttöä.
Onko oikeuslaitos niin pyhä, että se saa tuomita vapaasti omistusasiakirjoja ja Suomen perustuslakia ja asunto-osakeyhtiölakia vastaan? Kyseessä on perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu". Voiko sellainen oikeuslaitos ansaita "pyhyytensä", ja jos näin mielestänne on, olisin kiinnostunut kuulemaan vankan perustelunne.

Perustuslakimme 22§:sä lausutaan myös, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Subjektiivinen oikeus on kansalaiselle antama valta jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen tai turvaamiseen. Subjektiivinen oikeus merkitsee ihmisen oikeusasemaa oikeussuhteessa toiseen ihmiseen, jolla on toisen oikeutta vastaava velvollisuus... (tämä on oikeuslaitoksen kapulakieltä mutta tarkoittanee Suomeksi, että jokainen on lain edessä tasavertainen).

Asunto-osakeyhtiölaki sanoo myös: Finlex ® http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 Yhtiöjärjestys osoittaa omistus- ja hallintaoikeuden.

13 § 5) järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa
ja kohta  6) yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat; Tätä lainkohtaa ei hovioikeuden edustaja ole noudattanut myöskään.
Jos nämä pykälät eivät oikeudenkäsittelyssä toteudu, voidaan syyllä väittää, että on tapahtunut oikeudellista syrjintää ja sitä on tapahtunut todella pitkällä ajanjaksolla.

Oikeuden välinpitämättömyyttä todistavat muutamat oikeuslaitoksen edustajan lausumat. Vapaasti lainattuna: mm. "Suomesta ette tule oikeutta saamaan" ja "Nimenne on oikeuslaitoksessa kirosana" ja “Tämä juttu olisi kyllä saatettu oikaista mutta kun Lehikoinen on tehnyt siitä niin ikävällä tavalla julkisen” siis oikeuslaitoksen vääryyksistä ei tule puhua julkisesti. Nämä lausumat löytyvät sanasta sanaan oikein kirjattuina linkitetyistä dokumenteista. Hovioikeuden tuomari sanoi tuomioperusteita kyseltäessä mm. "Tekipä raastuvanoikeus uudessa käsittelyssään minkä päätöksen tahansa, tännehän ne jutut tulevat kuitenkin, mutta tämä tuomio ei tule muuttumaan". Kuulostaako tämä oikeudentuntoisen tuomarin puheelta?

Millä perusteellako väitän, että tähän kaikkeen on vaikuttanut rakenteellinen ja sosiaalinen korruptio?
37 vuotta, eri oikeusasteissa ja oikeusvalvonnassa, käsitellystä tapauksesta koottiin julkaisu joka jaettiin eduskuntaan ja pyydettiin kansanedustajia (10 kpl) viemään oikeusasiamiehen laiminlyönti perustuslakivaliokunnan kautta valtakunnanoikeuteen ratkaistavaksi. Näyttää siltä, että kymmentä oikeudentuntoista kansanedustajaa ei Suomesta enää löydy. Jokainen on sen verran ryvettynyt, että eivät tohdi osoitella toisia sormella, ja tarvitsevat hyviä suhteita oikeuslaitokseen.
Suomeen tarvittaisiin perustuslakituomioistuin oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole joten prosessi voi edetä tutkintaan ja valtakunnanoikeuteen, ainoastaan perustuslakivaliokunnan kautta. Tämän mahdollistaa kyllä laki. MUTTA...

MIKSI POLIITIKOT (kansanedustajat) eivät halua allekirjoittaa vetoomusta selkeästi perustuslain vastaisten päätösten kumoamiseksi?

He eivät ilmeisesti uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus ( Stig Hästö, veljensä Bror Hästön, AsOy:n hallituksen jäsen, tunnustuksen mukaan), sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu hovioikeuden tuomari” ( Karlo L. Ståhlberg ) joka ei ole "osannut" lukea tai ymmärtää omistusasiakirjoja, eikä ole "nähnyt" virallisesta pohjapiirroksesta missä siihen merkityt varastohuoneet sijaitsevat ja mihin niiden koko on piirretty. Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä, hänkin hovioikeuden tuomari, (Ukko Kiviharju) on väärentänyt tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin, "sopivaan muotoon", sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana on toiminut korkein oikeus siunaamalla päätökset tapausta tutkimatta. "Tutkimatta" on pakko sanoa, koska muuten heitä pitäisi syyttää rikollisen suojelusta. KKO:n päätös on hyvin niukasti vaivauduttu edes kirjoittamaan, se on kopioita virheellisistä tuomioista, kommentilla: "asia on ratkaistu". Toinen vaihtoehto KKO:n ratkaisuksi on ollut, että ei anneta valitusoikeutta. Näin on päästy helpoimmalla ikävästä tapauksesta käsiä likaamatta. Kuitenkin on osallistuttu virheellisten päätösten peittelyyn.
Oikeusasiamies ei ole  ottanut tapausta tutkittavakseen ja oikeusministeriössä painostettiin virkamies allekirjoittamaan kielteinen (väärä) päätös asiasta.
Kun perustuslakivaliokunnassa toimivat kansanedustajat, joiden joukossa on runsaasti lakimiehiä, ei sieltäkään sympatiaa irtoaa. Lakimiesten on syytä olla hyvissä väleissä oikeuslaitoksen kanssa, jos aikovat toimia alalla tulevaisuudessa.

Miksi TE nimittäisitte tällaista kohtelua oikeuslaitoksessa ja oikeusvalvonnassa, jonka pitäisi olla turvaamassa kansalaisten oikeusturva ja virheellisten tuomioiden oikaisuelin?

Pienyrittäjäkansalaisen roikkuminen 37 vuotta "hirressä", pystymättä myymään kiistanalaisia osakkeitaan irrottaakseen niistä rahaa liiketoiminnan kasvattamiseen tai nyttemmin, ansaitsemaansa eläkkeeseen, ei liikuta turvallisesti toimeentulevaa kansanedustajaa.
Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 4:n hyöty anastamistaan tiloista on promillien luokkaa sen Etelätuonti Oy:lle aiheuttamasta tappiosta. Tappiota on syntynyt (kiinteän omaisuuden realisoinnin mahdottomuudesta) mm. liiketoiminnan laajentamisen estymisestä, vientikaupan kuivumisesta, toteutumattomasta rakennushankkeesta, oikeudenkäyntikuluista, terveyden menetyksestä jne. AsOy haittaa edelleen jatkuvasti liiketoimintaa, estämällä osakkeiden myynnin ja haittaamalla niiden ulosvuokrausta. Eipä Stig Hästö tiennyt mistä kaikesta hän olisikaan ollut anteeksipyynnön velkaa, saattaessaan tämän prosessivyöryn liikkeelle oikeuslaitoksessa, asianajaja RR:n (nimi löytyy dokumenteista) ansiokkaalla avustuksella ystäväpireineen.
EIT silppusi valitushakemuksen kertaalleen "epäselvissä olosuhteissa", antamatta lopulta Suomea velvoittavaa päätöstä.

Suomen poliisilla ja oikeuslaitoksella ei näytä yleensäkään menevän kovin kaksisesti.
Suomen oikeuslaitoksen tila tuntuu kiinnostavan myös USA:ssa ja Venäjällä. Verkkoloki kertoo, että molemmista suunnista on tämän tapauksen aineistoa sisältäville verkkosivuille saapunut runsaasti lukijoita koneilta, jotka voidaan tunnistaa yliopistojen ja yhteiskunnallisten laitosten laitteiksi. Myös eri EU maista löytyy kiinnostusta. Muut maat ottavat kenties oppia suomalaisista oikeuskäytännöistä?

Tapaus löytyy, eduskunnalle jaetusta, lyhennetystä PDF versiosta osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf
Verkkosivuilla on koko oleellinen tausta-aineisto (kannattaa erityisesti lukea mitä kaksi oikeustieteen professoria on sanonut tästä tapauksesta):
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Rakenteisesta korruptiosta löytyy materiaalia oikeusministeriön palvelimella:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/#comments
Tapaus löytyy lyheltynä PDF versiona osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Jos tästä asiasta ei koskaan puhuta julkisesti, ei tämä tule korjaantumaankaan. Oikeuslaitos ei korjaa käytäntöjään, ellei sen ole pakko ja pako tulee vasta kun asia saa julkisuuspaineita. Oikeuslaitoksen henkilökunnan nipistelyt ja rasistiset kommentit, ovat pieniä pähkinöitä tämän rinnalla.
Suomi ei ole enää oikeusvaltio, sanoipa Transparency International mitä tahansa puutteellisine tilastoineen.
Transparency Finland yritti tuoda esille rakenteellisen korruption toimintaa Suomessa. Sen aktiivinen puheenjohtaja vaihtui sittemmin ja kiinnostus asiaan vaikuttaa hiipuneen siltä suunnalta. Toivoa sopii, että teidän oikeusministeriön alainen toimintanne korvaa tämän puutteen.
Rakenteellinen korruptio on poliitikkojen yksi vankka tukipilari. Poliitikot istuvat puolestaan isojen yritysten hallituksessa ja hoitavat, poliittisia rakenteitaan hyödyntäen painostuksen oikeusvalvonnan puolella. Tuo mallitapaus on toiminut juuri siten, lisättynä oikeuslaitoksen omalla, kollegiaalisella suojelulla. Korkein oikeus ei ole enää voinut tunnustaa hovioikeuden tuomareiden häpeällisiä rikkeitä, joten se on osallistunut virheiden peittelyyn.

Koko oikeuslaitos ei ole suinkaan huonoa ainesta mutta muutama heikko lenkki pystyy pilaamaan sen koko maineen.

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Yhtiöjärjestys osoittaa omistusoikeuden


Osakehuoneistoissa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys on omistusoikeuden kirjaava asiakirja. Näin sanoo asunto-osakeyhtiölaki. Lakiteksti löytyy verkosta osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Etelätuonnin tapauksessa yhtiöjärjestys sanoo, että Etelätuonnin hallintaan kuuluu sen omistamaan kahteen liikehuoneeseen asunto-osakeyhtiössä ”myymälä ja varastohuone”. Tämä on hyvin yksiselitteinen ilmaus. Varastohuoneen koko ja sijainti on piirretty ja merkitty vastaavalla tekstillä talon alkuperäiseen, viralliseen, leimattuun pohjapiirustukseen.
On siis määritelty hallintaoikeus ja kerrottu missä hallittavissa oleva tila sijaitsee ja piirroksen mittasuhteella on laskettavissa varaston koko. Yksinkertaista.

Tätä selkeää omistus/hallintaoikeutta ei hovioikeus ole kahdessa tuomiossaan kyennyt näkemään, raastuvanoikeuden päätösten vastaisesti, vaan on muuttanut tuomiot ja tuominnut tilat asunto-osakeyhtiölle kuuluviksi. Toisessa päätöksessään se on jopa manipuloinut yhtiöjärjestyksen tekstin uuteen muotoon, saadakseen varastotilan liiketilan yhteyteen ja pois kellarista jonne ne on pohjakuvassa piirretty ja merkitty. (perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu”. ) Hovioikeus ei noudata asunto-osakeyhtiölakia, eikä perustuslakia. Tämä osoittaa siltä suurta osaamattomuutta tai tietoista laittomuutta.

Vain omistusasiakirja on Suomen lain mukaan pätevä, laiton tuomio ei sitä voi olla. Tuomio on laiton, koska se ei noudata lakia, eikä omistusasiakirjoja. Tämä on helposti todettavissa aivan sisälukutaidolla ja maalaisjärjellä.
Tuomio koskee tuomarin luomaa, mielivaltaista tilannetta joka ei ole noudattanut omistusasiakirjan alkuperäistä tekstiä.  Oikeus ei voi mitätöidä omistusasiakirjan tekstiä, koska 
Asunto-osakeyhtiöllä ei ole minkäänlaista saantoa tiloihin osoittaa, eli tilojen hallintaoikeus ei ole siirtynyt AsOy:lle koskaan reaalimaailmassa. Myöskään minkäänlaista syytä tai vaadetta ei ole AsOy:n taholta esitetty, että varastotilat olisi ”riistettävä” liikkeiden hallinnasta oikeuden toimesta.

 AsOy vetoaa jatkossa vain oikeuden päätöksiin, ei omistusasiakirjoihin. Yhtiöjärjestyksen sanamuotoa se haluaa muuttaa useaan otteeseen, jopa kiristämällä eri tavoin. Tämä todistaa, että yhtiöjärjestyksen sanamuoto osoittaa muuta kuin oikeudenpäätös. Miten sellainen voi olla mahdollista? Siten, että oikeuden päätös on väärä ja asiakirja oikea.
Hovioikeuden laittomia tuomioita on seurannut 37 vuotta joukko oikeudenkäyntejä mm. korkeimmassa oikeudessa, joissa jokaisessa viitataan kahteen alkuperäiseen, hovioikeuden, asunto-osakeyhtiölain vastaiseen tuomioon sanoin: ”asia on ratkaistu”. Oikeusvalvonta hokee samaa jättämällä tapauksen tutkimatta, oikeusministeriössä annettaan painostettuna myötäilevä päätös.
Nyt asia vietiin eduskuntaan ratkaistavaksi ja toivottiin kymmenen kansanedustajan allekirjoituksen löytyvän vetoomukseen saattaa tämä asia lain mukaiseen järjestykseen. Näinhän ei näytä tapahtuvan. Kansanedustajista ei löydy edes noita kymmentä lakia kunnioittavaa henkilöä.

Tarvittaisiin perustuslakituomioistuin, oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole.

MIKSI POLIITIKOT (kansanedustajat) eivät halua allekirjoittaa vetoomusta selkeästi perustuslain vastaisten päätösten kumoamiseksi?

a)      he eivät uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus (Stig Hästö, veljensä Bror Hästön, AsOy:n hallituksen jäsen, tunnustuksen mukaan), sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu tuomari” (Karlo L. Ståhlberg) joka ei ole osannut lukea omistusasiakirjoja (eikä ole nähnyt pohjapiirroksesta missä varastohuoneet sijaitsevat). Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä on väärentänyt tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin, sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana, on korkein oikeus.
b)      tämä päätös käytetään osana poliittisia lehmäkauppoja (jos ette nosta meteliä tästä, niin me emme nosta meteliä jostain muusta).
c)      oikeuslaitoksen väärinkäytökset eivät nyt jaksa meitä kiinnostaa. ”Me säädämme lakeja” (yhden kansanedustajan vastaus), ei meidän tarvitse välittää siitä, noudattavatko tuomarit niitä eli eivät. Kansalaisten oikeusturva on aivan toissijainen asia.

”Perustuslakituomioistuin ei ole tarkoitettu kansalaisten tuomionoikaisuelimeksi” sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja muuten hän on oikeassa MUTTA perustuslakivaliokunta vie tapaukset valtakunnanoikeuteen. ”Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimpien oikeuksien presidenttiä tai jäsentä vastaan. Syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä, valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies”. Tässä tapauksessa on kanne nostettu oikeusasiamiestä vastaan joka on laiminlyönyt tehtävänsä. Tie kulkee siis perustuslakivaliokunnan kautta.

LAKI SANOO:

114 § 
Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen.

Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.

115 § Ministerivastuuasian vireillepano

Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:

1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;

2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä

3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.

Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.

116 § Ministerisyytteen nostamisen edellytykset

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.

Tässä tapauksessa on kyseessä oikeusasiamiehen tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Kun kyseessä on oikeuden jäsenen (hovioikeuden tuomari) tekemästä rikoksesta joka on jätetty tutkimatta, ei tapausta voida pitää enää lievänä missään tapauksessa.
Lukekaa päätökset ja oikeustieteen professorien lausunnot asiasta.

Koko tämän oikeusfarssin merkityksellinen asiakirja-aineisto tuomioineen on luettavissa osoitteessa: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Ytimekkäämmin: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Tällaiset hovioikeudenpäätökset ja niiden systemaattinen suojeleminen korkeimmassa oikeudessa ja oikeusvalvonnassa, osoittaa syystemaattisen kollegiaalisen ja rakenteisen korruption olemassaolon oikeuslaitoksessamme. Suomea ei voida kutsua oikeusvaltioksi.

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Perustuslakituomioistuin Suomeen

Suomessa perusoikeuksiemme loukkaukset ovat yleisiä päätöksissä ja tuomioissa!
Suomen 100 vuotias valtio tarvitsee kiireellisesti perusoikeuksiemme ja oikeusturvamme
suojaksi riippumattoman  PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN. Sellainen on länsimaisissa oikeusvaltioissa. Se on kansalaisille oikeusturvaa lisäävä suoja.

Suomelta perustuslain valvonta puuttuu. Perustuslakivaliokunta ei ole sellainen toimija. Oikeusvalvontaa ei valvo mikään instanssi ja sen läpi menneet perustuslain vastaiset päätökset jäävät oikaisematta.
Suomi ei tässä suhteessa ole oikeusvaltio.

Eräs perustuslain vastainen päätös löytyy asiakirjoineen osoitteesta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html

Lehikoisen puolesta:

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Tapaus Lehikoinen valtakunnanoikeuteen

Olemme viemässä Lehikoisen tapausta valtakunnanoikeuteen. Odotamme kymmenen kansanedusrajan allekirjoittavan vetoomuksen jotta se pääsee valtakunnanoikeuden käsittelyyn ja asiaan saataisiin lain mukainen päätös.

Taustalla on ollut poliittisten tahojen vaikutus (tunnustuksen mukaan), joten valtakunnanoikeuskaan ei ole välttämättä puolueeton käsittelypaikka. Toivoa sopii, että sen ikäpolven poliitikot eivät ole enää asiaa päättämässä. Toisaalta, riittää, että he ovat vaikuttamassa päätökseen.

Jokaisesa oikeusvalvonnan päätöksessä, sekä vielä viime vuonna  käsitellyn kanteen päätöksessä on vedottu noihin kahteen laittomaan hovioikeuden päätökseen joissa toinen oli käännetty raastuvaoikeuden laillisesta päätöksestä sen vastaiseksi ainoastaan vetomalla ilmeisesti huonoon sisälukutaitoon: "ei löydy näyttöä " eli  "tuomarin harkintavaltaan", kuten oikeusvalvonta sen nimesi, ja toisessa päätöksessä olikin sitten jo muutettu yhtiöjärjestyksen teksti tuomiolauselmassa, raastuvanoikeuden päätöksen kumoamiseksi. Normaali ihmisen tekemänä tämä olisi asiakirjaväärennös. Näitä häpeällisesti tehtyjä päätöksiä on sitten suojeltu oikeuden eri asteissa 37 vuotta oikeusvalvontaa myöten. Tällaista kollegaalista suojelua voi hyvällä syyllä kutsua rakenteiseksi tai sosiaaliseksi korruptioksi. Lehikoinen on leimattu "häriköksi", etsiessään oikeutta.

Olisi korkein aika Suomen eduskunnan puhdistaa oikeuslaitoksen maine, korjaamalla tämä vääryys.
Mitä merkitystä on muuten päämisniserin tai presidenttimme juhlapuheilla avoimmuudesta ja rehellisyydestä?

Eduskunta on nyt, myönteistä kyllä, toiminut korruption vastaisen lainsäädännön valmistelussa ja hyväksymisessä.Toivomme tämän linjan jatkuvan.

YLE https://yle.fi/uutiset/3-8535658

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/Lahjusrikossaannosten-muutostarpeet.aspx

http://yle.fi/uutiset/hallitus_aikoo_suitsia_hyva_veli_verkostoja__vaikutusvallan_vaarinkayttoa_ajetaan_rikokseksi/8535658