Sivut

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelolle lähetetty kirje (johon ei ole myöskään tullut vastausta)

Hyvä Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo

Poliittinen riippuvaisuus on tärkeä poistaa yhtenä tuomiolaitoksen toimintaan vahvasti vaikuttavana tekijänä. Itsenäinen keskushallinto ei ole kuitenkaan Suomen oikeuslaitoksessa ainut oikeudellisia toimia vääristävä tekijä. Tärkeätä olisi myös valvoa Suomen oikeuslaitoksen päätösten laatua, purkamalla tai valvomalla myös muita riippuvuussuhteita ja tehostaa ”lopullisten” päätösten oikeudenmukaisuuden valvontaa, huomioiden mahdolliset henkilösidonnaisuudet.

Suomessa voidaan edelleenkin tuomita korkeimmissa oikeusasteissa mielivaltaisesti. Tätä on tapahtunut ja tämä ei ole oikeutta ja todelliselta oikeusvaltiolta odotettavissa olevaa toimintaa. Oikeuslaitoksen sisällä on muitakin kuin poliittisia sidoksia. Mm. tulisi valvoa huolellisemmin korkeampien oikeusasteitten (hovioikeus ja korkein oikeus) tuomareitten päätöksiin vaikuttavia henkilösuhteita oikeuskäsittelyissä, joita he hoitavat (jääviys ja symbioottiset suhteet vrt. sosiaalinen korruptio (myöhempänä lisäyksenä: ns. "päälikkötuomarijärjestelmä" joka on toiminut henkisenä painostuskeinona tuomioistuimessa)). Tuomareiden tulee olla puolueettomia tuomioissaan, eikä päätöksiin saa vaikuttaa miltään suunnalta ulkopuolisella painostuksella tai taloudellisella tai henkisellä riippuvuussuhteella. Tuomarinvala velvoittaa tähän mutta kaikki tuomarit eivät näytä valaa käytännössä enää muistavan. Epäilemättä ja onneksi, valtaosassa oikeustapauksia menetellään valan mukaan mutta yksikin siitä poikkeava tapaus on liikaa. Virheellisen tuomion purkaminen ei tämän päivän oikeuslaitoksessa näytä aina toteutuvan muualla kuin teoriassa. Sokeita pisteitä taitaa olla enemmän kuin yksi? Tätä asiaa valaisee seuraava todellinen tapaus:

Oikeusasiamies on suojellut korkeimpien oikeusasteiden tuomareita, joista toinen on tehnyt virkavirheen (asiakirjamanipuloinnin) ja toinen suojelee edellistä. Tämä kuulostaa lainkuuliaisen kansalaisen korvissa ennemminkin Italialaiselta käytännöltä kuin Suomalaiselta. Asiasta löytyy kiistaton todistusaineisto oikeudenkäyntipöytäkirjoina ja niiden tausta-aineistona. (lisätty myöhemmin linkki: www.etelatuonti.fi/OIKEUS)

Oikeustapaus lyhyesti: Raastuvanoikeus tuomitsi asian oikeudenmukaisesti (2 kertaa) mutta hovioikeus muutti tuomiot kokonaan päinvastaisiksi ja KO siunasi hovioikeuden päätöksen ja kielsi valitusluvan. Hovioikeuden tuomiossa on rikottu mm. useita EIS:n artikloja vastaan:

6 artikla (1) Tuomari ei ollut selkeästi puolueeton. KOn tuomarilla oli todistettavissa oleva henkilökohtainen etu asiassa.

13 artikla Tuomio ei perustunut mihinkään lainkohtaan, tuomiot olivat perusteluiltaan epäselviä, toinen perustelu sisältää myös yhtiöjärjestyksen tekstin väärennöksen. Tuomion perusteluteksti osoittaa myös välinpitämättömyyden lukea oikeuskäsittelyä varten luovutettua tausta-aineistoa tai sen jättämisen huomiotta.

14 artikla Asunto Oyn asukkaita ei ole kohdeltu tasapuolisesti (toiset osakkaat hyötyvät yhdeltä osakkaalta riistetyn yhtiöjärjestyksen mukaisen omistusoikeuden ansiosta).

26 artikla Jatkuva omistusoikeuden rikkomus. Viranomaiset eivät ole ryhtyneet toimiin palauttaakseen laillisen oikeuden omaisuuteen.

Tapaus sisältää myös muita oikeudenkäyntivirheitä ja viranomaisten tekemiä virheitä ja viranomaistahojen suojelua. Euroopan ihmisoikeustuomiokunnalta on olemassa myönteinen alustava päätös mutta Suomessa ei ole keinoja laittaa sitä täytäntöön.

Kysymykseni: Voiko ja saako Suomessa korkeimmat tuomioistuimet tehdä yhdessä, rankaisematta tai edes oikaisematta, tuomion joka tarkoittaa omaisuuden suojan rikkomusta ja sitä kautta loukata ihmisoikeuksia? Tapausta on käsitelty nyt yhteensä 33 vuotta. Aineistoa löytyy osoitteesta: www.etelatuonti.fi/OIKEUS

Kunnioitten ja ystävällistä vastaustanne odottaen: Hannu Kuukkanen erikoistutkija, eläkkeellä -- Hannu Kuukkanen hannu.kuukkanen@webcag.fi puh: 040 720 6432

maanantai 22. heinäkuuta 2013

The Lehikoinen case briefly in English

Stealing of property is legal in Finland. Helsinki Court of Appeal has broken the personal property rights of a private company in Helsinki. South Import Ltd has been sentenced to lose its rights to use its legal property - premises it legally owns (by the articles of association) - and to give over the tenure of the shares of the said property to the housing company.
The law of protection of property is over 2000 year old Roman law. "One who does not own anything can not manage anything." This has been written in Finnish Constitution 15 § in a shape: "the property of every citizen is protected". Maybe legal authorities cannot read?
This violation of property rights has been accepted by the Finnish Supreme Court.
There have been several violations of the EIS (ECHR) articles in the judgement:
Article 6 (1) The Helsinki Court of Appeal wasn't impartial. The judge can be proved to have personal interests in the housing company.
Article 13 Even though the case has been put through several courts, the verdicts have been more or less ostensible, insufficiently argumented and clearly demonstrated the fact, that the officials neglected to read through the background material provided for the trial.
Article 14 Housing shareholders were not treated equally.
Article 26 Continuous ownership right violation. Authorities have not taken measures in order to restore the possession of the property to its rightful owner.
The legal process has taken 37 years and the judgment is not based on the law.
There is the positive anticipatory decision of European Court of Human Rights but there is no way to put it into process in Finland. Finnish courts can do what they please in case of the violation of the ownership and thus are in violation of basic human rights.
Hannu Lehikoinen
Managing director of South Import Ltd.
Finland
e-mail: hannu.lehikoinen@etelatuonti.fi
Index to the material (in Finnish)>
EIS Euroopan IhmisoikeusSopimus = European Court of Human Rights >

Edited and published by Hannu Kuukkanen