Sivut

perjantai 22. marraskuuta 2013

Kontrolloimatonta valtaa ei saa olla kenelläkään

HS 20.11.2013 Poliisijohto menettää sisäministerin luottamuksen, jos …

Toivotaan, että selvitys onnistuu ja on puolueeton joka suuntaan. Jutussa kiinnosti eniten rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen osuus: ”Millään poliisiyksiköllä tai tutkintaryhmällä ei voi olla sellaista asemaa, ettei joku esimies taho valvoisi sitä. Se on vaarallista. Kontrolloimatonta valtaa ei saa olla kenelläkään.”

Viisaita sanoja, jotka saavat pari riviä palstatilaa ja jäävät unholaan helposti sivua kääntämällä.

"Se on vaarallista"

Oikeuslaitos on kohottanut itsensä riippumattomaksi jo aikaa sitten. Se valvoo itse itseään, koska sen riippumattomuutta on pönkitetty ja lisää riippumattomuutta on hakusessa Koskelon toimesta. Ehdottoman riippumaton sen pitää olla päätöksiä tehdessään. Näinkään ei ole. Miksi ei? Koska sen edustajien jääviyttä eri tapauksissa ei valvo kukaan, eikä jääviksi osoittautuneen tuomarin päätöksiin puututa. Jääveinä tehtyjä selkeästi puolueellisia päätöksiä ei pureta ja palauteta uuteen käsittelyyn eri tuomareille. Miksi ei?

Riippumattomuus on suhteellista ja mistä mikin sitten oikein riippuukaan? Laitos joka valvoo itse päätöksiään ei voi olla terveellä pohjalla. Korppi ei tunnetusti noki… jne. Samoin laitos jonka henkilöiden toiminnan laillisuusvalvonnasta eivät ole kiinnostuneet ne tahot, joiden tehtäväksi valvonta on annettu, ei voi olla terveellä pohjalla. Tämä on johtanut lukuisiin vääriin oikeuden päätöksiin ja niissä esiintyvien virheiden salailuun ja virkavirheiden peittelyyn, sekä tämän kautta oikeusvaltiomme alennustilaan. Tuomarikunnan moraalisesti rappioitunut edustaja voi mainostaa ammattikuntaansa esim. lausahduksella ”minäpä pystyn tekemään jopa lainvastaisia päätöksiä”. Se on kaiken lisäksi aivan totta. Niinpä hän on osoittanut pystyvänsä tekemään, eikä koira ole perään haukkunut millään valvonnan taholla (valituksista huolimatta).

Asianajajat tietävät (nimiä myöten) korkeimpien oikeusasteitten ”harmaat linjat”. Korkeimmissa oikeusasteissa on jotain vialla ja pahasti. Moraalinen rappio ei näy pelkästään alaisten hipelöinnissä ja rasistisissa puheissa vaan myös itse tuomarin toiminnassa. Sopivasti verkottunut juristi voi huoletta laittaa asiansa hovissa ”putkeen” ja käsittely hoituu kotiin ns. ”tuomarin harkintavallan” voitelemin päätöksin. Lakia ei tarvitse noudattaa. Päätöksen ei tarvitse perustua lakiin, vaikka asiasta selkeä laki olisi. Tuomari on nostanut itsensä lain yläpuolelle. Me elämme nyt tuomaridiktatuurissa emmekä demokraattisessa oikeusvaltiossa.

Lopuksi totean, että nuo harmaat linjat ovat toistaiseksi vähemmistönä (toivon ja uskon ainakin niin) ja todellista oikeutta saa niiden ulkopuolella kyllä. MUTTA miksi niitä ylimalkaan on päästetty oikeuslaitoksen sisällä syntymään, eikä niille näytetä tekevän mitään. Laajatkaan väärinkäytösten paljastukset eivät näytä johtavan mihinkään.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Johannes Koskisen historiaa Lehikoisen oikeustapauksessa

Johannes Koskisen vaitonaisuus nykyisessä tehtävässään perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana saattaa juontaa juurensa historiaan jossa hän on kohdannut tämän saman oikeustapauksen (oikeusministeriössä) ja jättänyt tai ainakin siunannut sen jättämisen käsittelemättä. Jospa hän viimeinkin avautuisi aiheesta ja oikaisisi osallisuutensa asiaan purkamalla laittoman oikeusasiamiehen päätöksen ja laittoman oikeusministeriön päätöksen
Koskinen oli oikeusministerinä (siis oikeusministeriössä) Lipposen toisessa hallituksessa 1999–2003, Johannes Koskinen tuli tunnetuksi oikeusministerikaudellaan siitä, että kommentoi ja kritisoi suorasanaisesti konkreettisissa oikeusjutuissa annettuja tuomioistuimien ratkaisuja ja kehotti joissakin tapauksissa hävinnyttä osapuolta jopa valittamaan tuomiosta. Näin ei kuitenkaan käynyt jostain syystä seuraavassa tapauksessa joka tuotiin hänen päätäntävaltansa alle.
26.4, 10.5, 17.5. ja 22.5.2000 Oikeusministeriölle tehty kantelu. OIKEUSMINISTERIÖ Osakeyhtiö Etelätuonti
VIITE: kirjeenne 26.4, 10.5, 17.5 ja 22.5.2000 ASIA: vahingonkorvaus ym. 25.5.2000 1424/75/2000 0M
Oikeusministeriön (oikeusministerinä siis Johannes Koskinen) päätös on myös hyvin erikoinen. Oikeusministeriö kertoo puuttuvansa vain ilmeisen virheellisiin viranomaisen toimiin. Mikä mahtaa sitten olla "ilmeisen virheellistä", jos kyseessä oleva tuomio ei sitä ole?
Päätökseen sisältyy mm. erääässä valitetussa tuomiossa olevan asiakirjamanipulaation siunaaminen (rikos),  sekä tuomarin sidonnaisuus vastapuolen edustajiin. Erityisesti vastapuolen asianajaja on osoittautunut erinomaiseksi verkkopeluriksi tätä samaa oikeustapausta junaillessaan eri oikeusasteissa.
Vastapuolelta löytyy myös muita vaikuttajia mm. silloisen STK:n pääjohtajan (vuorineuvos Stig Hästö) veli istui vastapuolella AsOy:n hallituksessa. Hän on jo henkilökohtaisesti pyytänyt osuuttaan Lehikoisen väärinkohtelussa anteksi vuonna 2008 mutta se ei pelkästään auta, koska oikeuden tekemää virheellistä päätöstä ei ole saatu toistaiseksi purettua. Häntä voidaan lohduttaa sillä, että vääryydellä aikaan saatu tuomio ei saa "hautarauhaa", eikä ihmisoikeusrikkomus (omaisuudenriisto) vanhene koskaan.
Tästä likaisesta oikeusfarssista ja sen peittelystä julkaistaan kirja, kun oikeustiet on käyty loppuun, kaikkinen nimineen, joten seuratkaa tätä Blogia aiheesta "Etelätuonnin oikeustaistelu".
Blogilla on tällä hetkellä yli 2000* lukijaa. Vähän mutta paljon ja uskon nimien esiintuomisen tuovan runsaasti kiinnostuneita lisälukijoita.

(*lukijamäärä on nyt 17.1.2017 n. 18.000 ja koko tapauksen verkkoviestinnällä on tällä hetkellä n. 38.000 lukijaa. Lukijoita on Suomen lisäksi ympäri maailmaa, sen mahdollistaa selainten käännösohjelmat ja eri maiden kävijämäärät kertoo lokitiedot)






perjantai 15. marraskuuta 2013

EU-vaalit on tulossa mutta kansa ei ole ollut asiassa aktiivinen. Miksi?

Vastaus Timo Harakan kirjoitukseen HS. Mielipide 10.11.2013

Toimittaja kirjailija oli huolissaan vähäisestä kiinnostuksesta EU-vaaleihin ja vähäisestä aikaisemmasta äänestysaktiivisuudesta. Aihetta varmasti on mutta mikään ei saa kansalaisia vakuuttuneeksi, että EU:ssa asiat jotenkin osataan hoitaa paremmin kuin täällä Suomessa. Harakka mainitsee myös, että komissio heijastaa (edustaa) myös huonosti poliittista kirjoa eli se puoltaa pahasti oikealle eli rahanvaltaa.

Toisena näkökantana Harakan huolenaiheena olevaan eurokriisin asiainhoitoon, EU ei myöskään anna kaivattua oikeusturvaa kansalaisilleen jäsenmaissa tapahtuvaa oikeusmurhaa vastaan. Tämäkin saattaa johtua tuosta Harakan mainitsemasta oikealle puoltamisesta. Rahakkaammat saavat ”ostettua” myös enemmän ”oikeutta”. Ostoksella viittaan sosiaaliseen korruptioon.

EU:n Ihmisoikeustuomioistuimen (ECHR European Court of Human Rights) vaikutus ja vakuuttavuus näyttää kuihtuvan kuin pyy maailmanlopun edellä. Suomalainen suodatinjärjestelmä tulee ennakkosensuroimaan valtaosan valituksista v.2014 alusta. Tehokkaasti se on tehnyt sitä jo nyt edellisen ”versionsa” aikana Suomen asiaa hoitavien virkamiesten ansiokkaalla avustuksella. Näin on saatu Suomesta lähtevien ja EU:n saapuneitten valitusten saldoa kutistettua. Olisihan se häpeäksi näyttää Euroopalle totuus Suomen oikeuslaitoksen alennustilasta.

Olen löytänyt myös valitettuja tapauksia joiden aineisto on epäselviksi jääneissä olosuhteissa laitettu silppuriin, vaikka ne on ECHR:issä vastaanotettu ja otettu jo prosessiin.

On myös nähty, että ECHR ei pysty tuottaman oikeudenmukaisia päätöksiä sekään, johtuen virheellisesti kootusta tuomarikunnasta. Tahallisestiko? Kun porukka valitaan henkilöistä joilla ei ole kyseisen suomalaiskansallisen oikeusalueen kompetenssia, tulos on aivan varmasti suomesta tulleen päätöksen siunaaminen, koska muutakaan ei osata asiasta sanoa. Näin on saatu manipuloitua helposti sopivia päätöksiä mieleisiksi.

Olisihan sekin ikävä tahra nähdä ihan EU:ssa asti, kuinka lain vastainen ja rikollisin keinoin aikaansaatu omaisuudenriistotuomio on päässyt läpi kaikkien Suomen oikeusasteitten ja laillisuusvalvontaelimien. Koko joukko virkamiehiä on osallistunut samaan rikokseen olemalla korjaamatta sitä ja osallistumalla sen peittelyyn kieltäytymällä käsittelemästä asiaa. Yksi ainut virkamies (joka hänkin ensin painostuksen alla antoi väärän lausunnon) on osoittanut suoraselkäisyytensä eroamalla tehtävästään. Hän myös jälkikäteen sanoutui irti väärästä lausunnostaan mutta se ei auttanut asiaa, koska asia oli jo siihen mennessä ehditty käsitellä ja vahinko oli jo tapahtunut.
Hävettää tunnustaa, että asun sellaisella oikeusturvalla varustetussa maassa.

Tuollainen ei oikein vakuuta äänestäjiä myöskään EU:n erinomaisuudesta ihmisoikeuksien turvaajana tai sinne valittavien henkilöiden kunnollisuudesta. Olisi korkea aika osoittaa kansan mielipide boikotoimalla EU vaaleja.

Koska tätä mielipidekirjoitusta ei julkaista Helsingin sanomissa, tuossa ”puolueettomassa” sanomalehdessä, julkaisen sen täällä verkossa.

P.S. Johannes Koskinen ei ole vastannut lähettämääni kirjeeseen. Odottelen mielenkiinnolla.