Sivut

perjantai 6. marraskuuta 2015

Lautamiesten poliittiset nimitykset




Aiheesta kirjoitti HS 2.11.2015 otsakkeella ”Tuomareiden riippumattomuus huolestuttaa oikeusasiamiestä”.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on huolestunut lautamiesten poliittisista nimityksistä ja ehdottaa nimitysvaltaa oikeuslaitosta itseään nimeämään lautamiehet EU:n GRECO järjestön suosituksen mukaisesti.
Mistä nyt oikein tuulee?; ajattelin artikkelin luettuani. Oikeusministeriö, kuten nimikin jo kertoo, toimii itse poliittisesti nimitetyn johdon alaisuudessa ja historiasta löytyy henkilötodistaja tapaukselle jossa oikeusasiamies ei ole tutkinut asiaa (päätös: ”ei aiheuta toimenpiteitä”, koska selkeästi ja todistellusti puolueelliseen tuomioon liittynyttä aineistoa ei oltu ilmeisimmin edes luettu, siihen päätelmään viittasivat "vakiovastausfraasit") ja oikeusministeriön päätökseen on vaikutettu, todennäköisimmin juuri poliittisen painostuksen kautta. Poliittiseen painostukseen on löydettävissä selkeä vaikutustie. Virkamiehen todistajalausunto virkamiehen painostuksesta on olemassa.

Tänään 6.11.2015, HS:n mielipidepalstalla oli vastakirjoitus jossa varanotaari Taito Taskinen toi esille vastakkaisen mielipiteen. teemalla ”oikeus ei ole itseisarvo, vaan se on instrumentti yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseksi”. Hiukseni nousivat pystyyn tuon lauseen lukiessani.
Taito Taskinen pudottaa kylmästi yksilön perustuslailliset oikeudet poliittisen päätöksenteon alle. Toisin sanoen: laista ei tarvitse välittää, kunhan päätös on vain poliittisesti tarkoituksenmukainen. Näinhän tämä järjestelmä näyttää nyt liian usein toimivan. Tosin poliittisen vaikuttamisen lisäksi on oikeuden päätöksiin vaikuttamassa myös sosiaalinen korruptio ja rakenteinen korruptio koko skaalallaan, politiikan lisäksi.

MIKÄ sitten voisi olla avuksi tässä pyrkyrien inhimillisessä yhteiskunnassa?
Ei ole muuta tietä, kun katsoa, että valitustie säilyy loppuun asti avoimena, eli oikeuden päätös pääsee, kaikissa tapauksissa ja jossain vaiheessa,  oikeasti puolueettomaan tutkintaan. Puolueeton tutkinta voi toteutua vain, kun sosiaaliset ja rakenteelliset sidokset pystytään katkaisemaan, esimerkiksi siirtämällä tapaus riittävän etäälle, toisen kunnan/kaupungin oikeuslaitokseen. Poliittista vaikuttamista tämäkään ei nykyisellään pysty katkaisemaan. Tällaisen menettelyn ansiosta olisi suurin mahdollisuus saada oikeuden mukainen päätöksen oikaisu ainoastaan poliittisesti mahdollisimman riippumattomalla lautamiehistöllä.  Näin ollen Petri Jääskeläisen ehdotus olisi se parempi vaihtoehto jos se siis saataisiin toimimaan käytännössä oikealla, puoluettomalla tavallaan.

Oikeusministeriön (sekä Petri Jääskeläisen) tulee myös sisäisesti valvoa, ettei sosiaalinen, eikä rakenteinen korruptio pääse vaikuttamaan oikeusministeriön päätöksiin. Se on Suomessa viimeinen elin, joka voisi puuttua, niin todella halutessaan, virheellisesti tehtyihin tuomioihin (luen pois eduskunnan kautta tehdyn valituksen joka voisi olla edelleenkin se viimeinen oikaisuaste). Pelotusvoimaa tuomariston suuntaan olisi syytä, lisätä torumisen sijasta vakavammilla seuraamuksilla.
Toistuvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi olisi myös syytä edetä lainsäädäntöteitse, rajoittamalla tuomareiden ”harkintavaltaa” jonka nimissä ”päätöshirviöt” nykyisin toteutetaan.
Ny onnistunut vilppi peitellään oikeuslaitoksen itsensä toimesta ja palkitaan rakenteisen korruption menetelmin, eli väärän tuomion tehnyt tuomari saa mahdollisesti nimityksen korkeampaan virkaan rangaistuksen sijaan.


Sokrateen ihannevaltio ei, ikävä kyllä, ilmeisimmin koskaan tule toimimaan. Tämä on tullut hyvin esiin kommunistisissa valtioissa. Kansojen johtoon ei pyri, tai nosteta, henkilöitä joilla on korkea moraali ja hyveelliset tavoitteet kaikkien eduksi, päinvastoin. Yleisimmin johtaville paikoille pääsevät rahakkaat tai taloudellisia voimia taakseen saavat pyrkyrit jotka toteuttavat rahavallan tavoitteita ja saavat itselleen taloudellista etuutta, näennäistä valtaa ja julkista huomiota. Oikeuslaitos ei ole tästä poikkeava instituutio. Sielläkin toimivat ovat vain ”ihmisiä” kaikkine hyveineen ja niiden puutteineen. Tämä ei tarkoita, että oikeuslaitos olisi läpimätä mutta se mahdollistaa ja mahdollistaa lakaisemaan maton alle moraalittomat, puolueelliset tuomiot. Suomen häpeäksi.


GRECO Group of States against corruption
Oikeustapaus johon artikkelissa viitataan löytyy aineistoineen osoitteesta: