Kommentti artikkeliin: HS
Kun kyse on valtiovallan taholta tulevista leikkausvaateista, asian voisi jotenkin ymmärtää, mutta... kaikissa tapauksissa kansalaisen oikeusturvaa näytetään Suomessa heikennettävän edelleen.
Aiemmin oikeuslaitos on ollut systemaattisesti keskittämässä valtaa itselleen. Edellinen vaade oli poliittisesti riippumattoman, itsenäisen hallinnon saaminen oikeuslaitokselle (2014). Tämä viittasi tuomariston rimpuiluun irti viimeisestäkin ulkopuolisesta "kontrollista" ja kansalaisten oikeusturvan murentamiseen. Yritys vaikutti enemmän silmänlumeelta, kuin todelliselta pyrkimykseltä oikeudenmukaisiin tuomioihin.
Itsenäisen hallinnon selvittämiseksi perustettiin tuolloin työryhmä jonka aikaansaama raportti oli kansalaisten oikeusturvan kannalta surullista luettavaa. Oikeusturvan kohottamiseksi kehitettiin lähinnä tuomareiden ja syyttäjien koulutusta mutta unohdettiin kokonaan oikeuslaitosta vaivaava rakenteinen korruptio ja sen aiheuttamat tuomiovääristymät.
Tuomioiden oikaisutiet on onnistuttu "poliittisella" oikeusturvalla tukkimaan, se on totta ja mitä aiheuttaisi käräjäoikeuksien määrän karsiminen? Säästöjä mutta se ei myöskään lisää oikeusturvaa, koska käräjäoikeuksien päätökset pystytään aina kumoamaan korkeammissa oikeusasteissa joissa verkottuminen on tehokkainta.
Uskooko valtiovalta tai oikeuslaitos siihen, että rakenteisen korruption rakenteet murtuisivat käräjäoikeuksia vähentämällä? Tuskinpa. Yleensä verkostoituneet henkilöt ovat ne viimeiset jotka verkostoissa jäävät asioita hoitamaan, heillä on verkosto aina turvana. Verkostojen laajuus leviää myös yli oikeuslaitoksen ja edelleen poliittiseen valtaan, tehtiinpä oikeuslaitoksessa millaisia uudistuksia tahansa. Edellä mainitusta syystä, olisi taattava oikaisutiet mahdollisesti verkostollisin vaikuttein tehdyille päätöksille. Miten sellaista voidaan enää taata oikeuslaitoksessa jossa itse verkosto korjaisi verkoston omat virheet? Ei mitenkään. Eihän se ole toiminut tähänkään mennessä (kaikissa tapauksissa) laajemmallakaan kokoonpanolla ja oikeusvalvonnalla.
Oikeusvalvonta on avainsana. Se tulisi järjestää puolueettomaksi ja riippumattomaksi (myös poliittisesti riippumattomaksi) oikaisuelimeksi. Ei niinkään pysyvästi nimettyjen henkilöiden suojatyöpaikaksi vaan todelliseksi ja mieluiten nopeastikin muuntuvaksi oikeusturvaksi, rakenteeltaan sellaiseksi, että se kykenisi erilaisin vaikuttein tehtyjä verkostopäätöksiä purkamaan. EU valitustienä on myös hampaaton nykyisellään.
Tässä on oikeuslaitokselle se todellinen haaste jota nyt erilaisin verukkein pyritään unohtamaan ja keskitytään epäolennaisuuksiin.
Näyttää ilmeiseltä, että oikeus halutaan edelleenkin säilyttää harvojen etuoikeutena Suomessa.
