Sivut

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Suomea nakertaa rakenteellinen korruptio




Kesäkiireet aiheuttivat tämän artikkelin hautautumisen pöytälaatikkoon mutta tässä se nyt sitten on muistuttamassa erittäin merkittävästä asiasta joka vaatii pysyvää julkisuutta.
 
HS artikkeli Kotimaa 31.7.2016
Viro suhtautuu korruptioon Suomea paljon vakavammin – Aarnion tapaus olisi nähty Virossa uhkana kansalliselle turvallisuudelle
”Korruptio voi johtaa todella vahingollisiin päätöksiin, sanoo apulaispäällikkö Eerik Heldna.”

SK 22.07.2016
Artikkeli ”Virhe
Suomen kuvalehti kirjoittaa tuomiovirheistä, Hesari korruptiosta Viron kautta vauhtia ottaen.

Kun nämä kaksi asiaa yhdistyvät käytännössä seuraukset ovat todella vakavia, kansalaisten oikeusturvaa ja oikeusvaltioperiaatteita horjuttavia.

Suomessa ytimessä on ns. rakenteinen korruptio josta HS:n haastattelemat asiantuntijat toteavat seuraavissa on lainauksissa Helsingin Sanomien artikkelista:

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen, Poliisihallitus: ” Rakenteellista korruptiota ei tunnisteta”. Eikä sitä edes haluta tunnistaa, vaikka se olisi nenän edessä.

Päällikkö Robin Lardot, keskusrikospoliisi: ” Osaan tapauksista on vaikeaa päästä kiinni. ”Perinteinen lahjoma on kohtalaisen helppoa tutkia ja selvittää varsinkin, jos raha liikkuu. Vaikeaa on paljastaa sen tyyppistä korruptiota, jossa joku tekee palveluksen toiselle ja jossain vaiheessa osat vaihtuvat”.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, Valtakunnansyyttäjänvirasto:”
Raija Toiviaisen mielestä korruptiolainsäädäntö on Suomessa pääosin kunnossa ja vastaa kansainvälisiä velvoitteita.
Tilanne paranee entisestään, jos vaikutusvallan väärinkäyttö lisätään rikoslakiin suunnitelmien mukaisesti.
Toiviaisen mukaan korruptio ei ole Suomessa niin laaja ongelma, että siitä olisi uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Siihen ei kuitenkaan voi tuudittautua, etteikö korruptiota olisi lainkaan."
Jos ilmiö ei ole uhka kansalliselle turvallisuudelle se on joka tapauksessa uhka yksilön oikeusturvalle Eikö kansa muodostu yksilöistä? Vai tarkoittaako Toiviainen, että Suomi maana ei ole vielä vaarassa nykyisen piilokorruption määrällä? Tällainen mittari on jo pelottava laajuudessaan merkittävän oikeuslaitoksen edustajan lausumana.
”Kun ilmiö on harvinainen, siinä piilee erittäin suuri vaara, että me emme tunnista sitä. Viranomaisten tietoisuutta korruptiosta pitää lisätä.”

Neuvotteleva virkamies Catharina Groop, oikeusministeriö: ” Suomessa on pitkään ajateltu, ettei korruptio ole täällä ongelma ja siksi siihen ei ole kiinnitetty juuri edes huomiota, kertoo Catharina Groop.
Groopin mukaan yksi syy ovat kansainväliset korruptiomittarit, joissa Suomi on menestynyt perinteisesti hyvin.
Mittarit eivät kuitenkaan anna täydellistä kuvaa maan tilanteesta ja mittaavat pääasiassa julkisella sektorilla tapahtuvaa lahjontaa, mikä ei ole Suomessa tyypillinen korruption muoto."
Jos piilokorruptiomuotoa ei saada esiin mittareissa, on syytä todella huolestua. Mittarina voisi myös käyttää esim. toteutuneita tuomioita. Miten tuomio tuomioistuimesta toiseen muuttuu jopa päinvastaiseksi alkuperäisestä. Miten lainvoimainen dokumentti muutetaan pätemättömäksi ja sivuutetaan vain tuomarin laajalla harkintavallalla.


Professori Ari Salminen, Vaasan yliopisto:
 ”On korruption muotoja, joista ei tehdä poliisille mitään ilmoituksia. Ne ovat siinä mielessä piilokorruptiota, että ne toimivat laillisissa rakenteissa ja ovat muodostuneet maantavoiksi. Jos tarkemmin katsotaan, niissä on kuitenkin vähintään epäeettisiä piirteitä.”
Salminen huomauttaa myös, ettei mikään osa poliittisesta tai taloudellisesta toiminnasta saisi jäädä valvonnan ulkopuolelle. Silloin on vaarana, että altistutaan käytännöille, jotka ovat epäeettisiä, moitittavia tai pahimmassa tapauksessa jopa laittomia.
Sama riski piilee, jos viranomaistoiminta on valvomatonta. Ja jos viranomaistoimintaa valvoo itse viranomaiset.

Käytännöt ovat jo nyt luvattoman usein laittomia mutta niihin ei päästä kiinni koska systeemi suojelee itseään ja kaltaisiaan. Veli vartioi veljeä. Kukaan joka on ”liemessä” mukana ei uskalla muuttaa käytäntöä, koska sahaisi oksaa altaan. Kun kukaan ei puutu asiaan, eikä kukaan poliittista tai juridista valtaa omaava uskalla edes puuttua asiaan, asiantila saa vapaasti jatkua ”maan tapana”. Aamen.
Eläköityneet tuomarit (jo systeemiltä turvassa) saattavat kirjoittaa oikeuslaitoksen ongelmista, kuten muutamia kirjoituksia on  ollut lehdissä mutta esim. oikeuslaitos puolustautuu vaikenemalla. Lakaistaan ongelma maton alle niin kyllä kansa unohtaa.

Olen joskus kirjoittanut kuvainnollisesti, että Italiassa rehellisen tuomarin ampuu mafia mutta Suomessa homman hoitaa toinen tuomari.

Olen avannut oikeusministeriön otakantaa.fi sivuille projektin rakenteisesta korruptiosta Suomessa.
Projektssa olen kerännyt tietoa lehtiartikkeleista ja verkkojulkaisuista. Tule mukaan osallistumaan keskusteluun aiheesta >
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/