My dear foreign readers

Thanks to all foreign readers. It seems that there is a huge interest in the Finnish legal system, especially in U.S.A. and Russia. I hope that my blog will bring some light to the dark side of the Finnish judiciary better than Transparency International, which does not take care of the hidden corruption of the civil service of the EU. Neither is the Finnish government interested in preventing corruption until they are obliged because of public pressure. Many illegal practices by Finnish politicians and authorities have been published in Finnish newspapers and magazines.
The worst thing is that more and more officials who should be trusted can be bought or use their "power" in bad decisions. Maybe not by money, but with some other benefits that will not leave a dirty trace. When an illegal decision is made, an official protects another official, the judge protects another judge, the doctor protects another doctor, and so on. The Brotherhood, through all its existence, conceals an illicit decision or business.
 
In the early days it was said that Finns are the most honest people and nation. In our childhood, we could leave the door open at night, but no longer. Modern culture has also brought a vast crime here too. This is what I really would not like to see in our civil service, even though it is a must today.

This case has been written in a nut shell in this Blog a year ago but to bring it closer to new readers I'll paste it here as well.

THE CASE BREAFLY
Stealing of property is legal in Finland. Helsinki Court of Appeal has broken the personal property rights of a private company in Helsinki. South Import Ltd has been sentenced to lose its rights to use its legal property - premises it legally owns (by the articles of association) - and to give over the tenure of the shares of the said property to the housing company.
The law of protection of property is over 2000 year old Roman law. "One who does not own anything can not manage anything." This has been written in Finnish Constitution 15 § in a shape: "the property of every citizen is protected". Maybe legal authorities cannot read?
This violation of property rights has been accepted by the Finnish Supreme Court.
There have been several violations of the EIS (ECHR) articles in the judgement:
Article 6 (1) The Helsinki Court of Appeal wasn't impartial. The judge can be proved to have personal interests in the housing company.
Article 13 Even though the case has been put through several courts, the verdicts have been more or less ostensible, insufficiently argumented and clearly demonstrated the fact, that the officials neglected to read through the background material provided for the trial.
Article 14 Housing shareholders were not treated equally.
Article 26 Continuous ownership right violation. Authorities have not taken measures in order to restore the possession of the property to its rightful owner.
The legal process has taken 37 years and the judgment is not based on the law.
There is the positive anticipatory decision of European Court of Human Rights but there is no way to put it into process in Finland. Finnish courts can do what they please in case of the violation of the ownership and thus are in violation of basic human rights.
Hannu Lehikoinen
Managing director of South Import Ltd.
Finland
e-mail: hannu.lehikoinen@etelatuonti.fi
Index to the material (in Finnish)>
EIS Euroopan IhmisoikeusSopimus = European Court of Human Rights >

Edited and published by Hannu Kuukkanen

Vaasan yliopiston piilokorruptiotutkimus

Vaasan yliopisto teki viime vuonna piilokorruptiokyselytutkimuksen jonka tulokset löytyvät verkosta osoitteessa:
http://www.uva.fi/fi/news/piilokorruptiotutkimus/
Ja koko tutkimusraportti on osoitteessa:
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-740-8.pdf

Tätä tietoa ei muualta saa, koska se pyritään valtamedioissa unohtamaan.
Nyt raportin julkaisun jälkeen muutama lehti on kirjoittanut lyhyitä juttuja aiheesta mutta pidempää mielenkiintoa ei tämä erittäin vakava suomalaisen korruption toteuttamisen muoto saa.
Piilokorruptioon osallistuu niin laaja julkisen sektorin ja politiikan vaikuttajien joukko, että se pystyy tukahduttamaan julkisen keskustelun. Verkko on ainoa foorumi jossa tätä tietoa voidaan levittää. Julkisuuden painostus on ainoa keino saada piilokorruptio kitketyksi maastamme, tai ainakin paljastumisen pelko voi vähentää sitä. Kaikki kohdatut tapaukset tulee julkaista verkossa aineistoineen. Kuulopuhe ja pelkkä panettelu ei toimi, tarvitaan pitäviä faktoja ja dokumenttitodisteita.

Oikeuslaitos on tässä tutkimuksessa mainittu yhtenä piilokorruption toteutumispakkana mutta se on kaikista julkissektorin toimijoista se kaikkein merkityksellisin. Miten kansalainen voi luottaa oikeuslaitokseen jonka tuomareista osa toimii näillä periaatteilla ja mahdollisesti myös suojelee tästä syystä muita julkissektorin hyvävelijoukkoja? Raha on vain rahaa mutta oikeuslaitoksen lakia kiertävä toiminta vaurioittaa myös ihmisarvoja ja kansamme mainetta.

Tässä alla on linkki aineistoon jonka kaltaista toivoisin verkossa aiheesta näkeväni enemmänkin. Artikkelin linkkejä voi levittää vapaasti:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Verkosta poimittuja muita piilokorruptiotapauksia ja korruption luonnetta selvittäviä kirjoituksia löytyy osoitteesta:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/
Vanhempi sivusto on poistettu oikeusministeriön "otakantaa" -palvelusta palvelinuudistuksen yhteydessä. 

Suomeen mediatuomareita?

Hesarissa kirjoitettiin mediatuomareista

HS 18.3.2017 Kotimaa, Tuomioistuimet

Lasse Kerkelä kertoi ilouutisen. Tuomioistuinten viestintää pohtinut työryhmä on ehdottanut Suomen oikeuslaitoksen työntekijöiden joukosta valittavaksi ”mediatuomareita”. Heidän tehtävänsä olisi keskustella (median kanssa) oikeuden päätöksistä ja oikeusjärjestelmästä. He myös, tekstin mukaan, oikoisivat virheellisiä tietoja ja käsityksiä ja osallistuisivat sosiaalisen median keskusteluihin. 

Loistavaa. Vihdoinkin saisimme tietää, miten oikeusmurhiin johtaneet päätökset on pystytty ”lain nimissä” tekemään ja onko oikeuslaitos pysähtynyt koskaan miettimään, kuinka laittomasta päätöksestä saattaa tulla ns. ennakkotapaus johon seuraava juristi tai tuomari voi sitten tarvitessaan oikeudessa vedota (ja saadaan aikaan seuraava laiton oikeudenpäätös).

Koska nämä ”mediatuomarit” eivät pysty muuttamaan tai puuttumaan oikeuden päätöksiin, ei heistä vääryyttä kärsineille ole suunnatonta hyötyä, muuten kuin terapeuttisesti ja näennäispaikkaamaan oikeuslaitoksen kolhiintunutta mainetta.

Hyvää asiassa on, että tähän mennessä oikeuslaitos ei ole kommentoinnut mitenkään esim. verkkokeskusteluja oikeuslaitoksen väärinkäytöksistä ja tuomiovirheistä.

Mielelläni osallistuisin heidän kanssaan mittasille yhdestä oikeudenpäätöksestä ainakin.

Toistaiseksi siis heitä ei ole, joten jäämme odottelemaan, josko heitä rohkeati ilmestyy keskustelupalstoille. 

Voiko kaikki olla vain hävinnen katkeruutta?

Kun oikeustapauksesta valitetaan julkisesti, yleisin vastasyytös kuuluu "se on hävinneen katkeruutta". Tähän yleensä tämän vastalauseen esittäjän mielenkiinto aiheeseen sitten sammuu.
On kuitenkin suunnattoman suuri ero sillä, että purnataan mutta ei esitetä todisteita, verrattuna siihen, kun purnataan ja esitetään pitävät todisteet (dokumentteina) väärästä tuomiosta. Lehikoisen / Etelätuonnin oikeustapaus kuuluu tähän jälkimmäiseen joukkoon.

Tapausta voisi kuvailla myös sanoilla "laillistettu omaisuuden riisto", "oikeusmurha", "ihmisoikeusloukkaus", "omaisuudensuojan murto". Henkistä piinaa on kestänyt 30 vuotta.
Näistä lainvastaisista päätöksistä on syntynyt pitävä ennakkotapaus joten nyt jokainen AsOy voi ryhtyä vapaasti suorittamaan omaisuudenriistoa osakkailtaan lainvoimaisesti. Suomen oikeusjärjestelmä on siunannut nämä päätökset alusta loppuun, viimeisen päälle.

AsOy on hyödyntänyt laajalla rintamalla eri oikeusinstansseissa hyvävelisuhteitaan, alkaen hovioikeudesta, päättyen oikeusvalvontaan. Poliittisena käsikassarana on toiminut STK:n pääjohtaja ja juristi, joka on erään AsOy:n hallituksen jäsenen veli. AsOy:n juristina toimineella asianajajalla on ollut erinomaiset suhteet hovioikeuteen ja ilmeisesti myös sen kautta korkeimpaan oikeuteen. Kun oikeuslaitoksessa, noin kautta linjan, on saatu Lehikoisen nimestä "kirosana" on aina seuraavan päätöksen tulos saatu varmistettua kielteiseksi. Jossain vaiheessa oikeuden kirjaamosta (taisi olla juuri hovioikeus), tuli tämän sisältöinen kommentti: "ette te täältä Suomesta saa oikeutta, teidän on haettava se muualta". EIT päätöskin pystyttiin sabotoimaan. Lue miten se tapahtui:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/EIT_aineisto_tuhottu_1997.html
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Kavonius_EITpaatos_2002.html

Mistä sitten oikeutta löytyy suomalaista tuomariverkostoa vastaan?
Oikeusvalvontakin on poliittisessa ohjauksessa. Virkamies (toinen allekirjoittajista) kertoi päätöksen jälkeen, että hänet painostettiin allekirjoittamaan tämä lausunto oikeusministeriössä. Tämä dokumentti jouduttiin poistamaan Etelätuonnin verkkosivuilta oikeusministeriön edustajan vaatimuksesta. Hän perui lausuntonsa. Itse dokumentti on sinänsä julkinen. Nimet vain poistettiin tässä tapauksessa. Onhan se häpeällistä olla OM edustajana mukana tällaisessa oikeuden vastaisessa päätöksessä:

Perustelut päätöksen oikeuden vastaisuudesta löytyy kahdesta hovioikeuden hyvävelituomiosta. Molemmat ovat lain ohittavia. Ensimmäisessä ei nähty näyttöä jota oli selkeästi osoitettu lainvoimaisina dokumentteina. Mm. yhtiöjärjestys joka kirjaa omistusoikeuden ja siihen liittyvä pohjapiirros joka kertoi missä yhtiöjärjestyksessä viitatut tilat sijaitsivat. Myös niiden koko kävi piirroksesta selville. Toisessa tehtiinkin sitten jo yhtiöjärjestyksen sanamuodon muutos päätösperusteeksi. Sitä kutsutaan asiakirjaväärennökseksi ja se tehtiin oikeuden itsensä toimesta. Näyttääkö päätökset laillisilta jonkun mielestä?
Molemmat dokumentit löytyvät seuraavista linkeistä:



http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1990.html
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1995.html



Koko oikeudenkäyntiaineisto liitteineen:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/

Viimeisen päätöksen perusteella AsOy:n edustaja lipsautti, että hovioikeus on luovuttanut heille nyt varastohuoneiden hallintaoikeuden. Kuitenkin, Asunto-osakeyhtiö on koko oikeudenkäyntihistorian ajan väittänyt, että Lehikoiselle ei mitään varastotilaa ole koskaan kuulunutkaan. Toisena epäloogisena toimenaan, heidän mielestään hallintaoikeuden muutos tuli saada yhtiöjärjestykseen kirjattuna (jota he ovat yrittäneet eri tavoin kiristämällä) ja yhtiöjärjestystä ei voi muuttaa kuin osakkaan ja yhtiökokouksen suostumuksella ja yhtiöjärjestys on se virallinen hallintaoikeuden ilmoittava dokumentti asunto-osakeyhtiölain mukaan ja siellä lukee: "liikehuoneisto ja varastohuone" edelleenkin.

LAINAUKSIA Asunto-osakeyhtiölaista, lähde FINLEX:

1. luku
10 §
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

III OSA
HALLINTO, TILINPÄÄTÖS JA VAROJEN JAKAMINEN

6. luku
Yhtiökokous
Yleiset säännökset

14 §
Yhdenvertaisuusperiaate

Yhtiökokouksessa ei saa tehdä 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä.

28 §
Suostumus yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamiseen

Yhtiökokous ei saa tehdä 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkeenomistajan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan.

Jos osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen. Osakkeenomistaja voi suostua päätökseen myös ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen.

TÄSSÄ EI ANNETA OIKEUSLAITOKSELLEKAAN oikeutta muuttaa yhtiöjärjestyksen sisältöä ilman osakkeenomistajan suostumusta. NYT oikeulaitos on niin tehnyt käytännössä ja jopa kirjallisena tuomioperusteessaan.
Miten Suomessa on mahdollista näin kirkkaasti lain vastainen päätös?Sen voi lukea oikeudenkäyntiin liittyvistä dokumenteista.