Suomeen mediatuomareita?

Hesarissa kirjoitettiin mediatuomareista

HS 18.3.2017 Kotimaa, Tuomioistuimet

Lasse Kerkelä kertoi ilouutisen. Tuomioistuinten viestintää pohtinut työryhmä on ehdottanut Suomen oikeuslaitoksen työntekijöiden joukosta valittavaksi ”mediatuomareita”. Heidän tehtävänsä olisi keskustella (median kanssa) oikeuden päätöksistä ja oikeusjärjestelmästä. He myös, tekstin mukaan, oikoisivat virheellisiä tietoja ja käsityksiä ja osallistuisivat sosiaalisen median keskusteluihin. 

Loistavaa. Vihdoinkin saisimme tietää, miten oikeusmurhiin johtaneet päätökset on pystytty ”lain nimissä” tekemään ja onko oikeuslaitos pysähtynyt koskaan miettimään, kuinka laittomasta päätöksestä saattaa tulla ns. ennakkotapaus johon seuraava juristi tai tuomari voi sitten tarvitessaan oikeudessa vedota (ja saadaan aikaan seuraava laiton oikeudenpäätös).

Koska nämä ”mediatuomarit” eivät pysty muuttamaan tai puuttumaan oikeuden päätöksiin, ei heistä vääryyttä kärsineille ole suunnatonta hyötyä, muuten kuin terapeuttisesti ja näennäispaikkaamaan oikeuslaitoksen kolhiintunutta mainetta.

Hyvää asiassa on, että tähän mennessä oikeuslaitos ei ole kommentoinnut mitenkään esim. verkkokeskusteluja oikeuslaitoksen väärinkäytöksistä ja tuomiovirheistä.

Mielelläni osallistuisin heidän kanssaan mittasille yhdestä oikeudenpäätöksestä ainakin.

Toistaiseksi siis heitä ei ole, joten jäämme odottelemaan, josko heitä rohkeati ilmestyy keskustelupalstoille. 

Voiko kaikki olla vain hävinnen katkeruutta?

Kun oikeustapauksesta valitetaan julkisesti, yleisin vastasyytös kuuluu "se on hävinneen katkeruutta". Tähän yleensä tämän vastalauseen esittäjän mielenkiinto aiheeseen sitten sammuu.
On kuitenkin suunnattoman suuri ero sillä, että purnataan mutta ei esitetä todisteita, verrattuna siihen, kun purnataan ja esitetään pitävät todisteet (dokumentteina) väärästä tuomiosta. Lehikoisen / Etelätuonnin oikeustapaus kuuluu tähän jälkimmäiseen joukkoon.

Tapausta voisi kuvailla myös sanoilla "laillistettu omaisuuden riisto", "oikeusmurha", "ihmisoikeusloukkaus", "omaisuudensuojan murto". Henkistä piinaa on kestänyt 30 vuotta.
Näistä lainvastaisista päätöksistä on syntynyt pitävä ennakkotapaus joten nyt jokainen AsOy voi ryhtyä vapaasti suorittamaan omaisuudenriistoa osakkailtaan lainvoimaisesti. Suomen oikeusjärjestelmä on siunannut nämä päätökset alusta loppuun, viimeisen päälle.

AsOy on hyödyntänyt laajalla rintamalla eri oikeusinstansseissa hyvävelisuhteitaan, alkaen hovioikeudesta, päättyen oikeusvalvontaan. Poliittisena käsikassarana on toiminut STK:n pääjohtaja ja juristi, joka on erään AsOy:n hallituksen jäsenen veli. AsOy:n juristina toimineella asianajajalla on ollut erinomaiset suhteet hovioikeuteen ja ilmeisesti myös sen kautta korkeimpaan oikeuteen. Kun oikeuslaitoksessa, noin kautta linjan, on saatu Lehikoisen nimestä "kirosana" on aina seuraavan päätöksen tulos saatu varmistettua kielteiseksi. Jossain vaiheessa oikeuden kirjaamosta (taisi olla juuri hovioikeus), tuli tämän sisältöinen kommentti: "ette te täältä Suomesta saa oikeutta, teidän on haettava se muualta". EIT päätöskin pystyttiin sabotoimaan. Lue miten se tapahtui:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/EIT_aineisto_tuhottu_1997.html
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Kavonius_EITpaatos_2002.html

Mistä sitten oikeutta löytyy suomalaista tuomariverkostoa vastaan?
Oikeusvalvontakin on poliittisessa ohjauksessa. Virkamies (toinen allekirjoittajista) kertoi päätöksen jälkeen, että hänet painostettiin allekirjoittamaan tämä lausunto oikeusministeriössä. Tämä dokumentti jouduttiin poistamaan Etelätuonnin verkkosivuilta oikeusministeriön edustajan vaatimuksesta. Hän perui lausuntonsa. Itse dokumentti on sinänsä julkinen. Nimet vain poistettiin tässä tapauksessa. Onhan se häpeällistä olla OM edustajana mukana tällaisessa oikeuden vastaisessa päätöksessä:

Perustelut päätöksen oikeuden vastaisuudesta löytyy kahdesta hovioikeuden hyvävelituomiosta. Molemmat ovat lain ohittavia. Ensimmäisessä ei nähty näyttöä jota oli selkeästi osoitettu lainvoimaisina dokumentteina. Mm. yhtiöjärjestys joka kirjaa omistusoikeuden ja siihen liittyvä pohjapiirros joka kertoi missä yhtiöjärjestyksessä viitatut tilat sijaitsivat. Myös niiden koko kävi piirroksesta selville. Toisessa tehtiinkin sitten jo yhtiöjärjestyksen sanamuodon muutos päätösperusteeksi. Sitä kutsutaan asiakirjaväärennökseksi ja se tehtiin oikeuden itsensä toimesta. Näyttääkö päätökset laillisilta jonkun mielestä?
Molemmat dokumentit löytyvät seuraavista linkeistä:



http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1990.html
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1995.html



Koko oikeudenkäyntiaineisto liitteineen:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/

Viimeisen päätöksen perusteella AsOy:n edustaja lipsautti, että hovioikeus on luovuttanut heille nyt varastohuoneiden hallintaoikeuden. Kuitenkin, Asunto-osakeyhtiö on koko oikeudenkäyntihistorian ajan väittänyt, että Lehikoiselle ei mitään varastotilaa ole koskaan kuulunutkaan. Toisena epäloogisena toimenaan, heidän mielestään hallintaoikeuden muutos tuli saada yhtiöjärjestykseen kirjattuna (jota he ovat yrittäneet eri tavoin kiristämällä) ja yhtiöjärjestystä ei voi muuttaa kuin osakkaan ja yhtiökokouksen suostumuksella ja yhtiöjärjestys on se virallinen hallintaoikeuden ilmoittava dokumentti asunto-osakeyhtiölain mukaan ja siellä lukee: "liikehuoneisto ja varastohuone" edelleenkin.

LAINAUKSIA Asunto-osakeyhtiölaista, lähde FINLEX:

1. luku
10 §
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus

Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

III OSA
HALLINTO, TILINPÄÄTÖS JA VAROJEN JAKAMINEN

6. luku
Yhtiökokous
Yleiset säännökset

14 §
Yhdenvertaisuusperiaate

Yhtiökokouksessa ei saa tehdä 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä.

28 §
Suostumus yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamiseen

Yhtiökokous ei saa tehdä 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkeenomistajan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan.

Jos osakkeenomistaja on hyväksynyt päätöksen yhtiökokouksessa, hänen katsotaan suostuneen siihen. Osakkeenomistaja voi suostua päätökseen myös ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen.

TÄSSÄ EI ANNETA OIKEUSLAITOKSELLEKAAN oikeutta muuttaa yhtiöjärjestyksen sisältöä ilman osakkeenomistajan suostumusta. NYT oikeulaitos on niin tehnyt käytännössä ja jopa kirjallisena tuomioperusteessaan.
Miten Suomessa on mahdollista näin kirkkaasti lain vastainen päätös?Sen voi lukea oikeudenkäyntiin liittyvistä dokumenteista.