Sivut

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Sisäministeriön ympäripyöreä vastaus kirjeeseeni

Sisäministeriö on puhunut mutta ei missään tapauksessa halua puuttua oikopäätä oikeuslaitoksen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen korruptioon. Sehän ei käy. Piiskaisitko sinä kavereitasi ja ottaisit viellä sen jälkeen kenkää? Näinhän juuri rakenteellinen korruptio toimii. Onhan tässä mukana ohje asian tutkintaan saattamiseksi MUTTA, eihän sitä ole oikaistu, oikeuslaitoksen toimesta, 38 vuoden aikana runsaasta yrittyksestä huolimatta. Millä perusteilla se oikaistaisiin nytkään? Oikeudelliset perusteet eivät ole riittäneet ja rikosilmoitustakin on yritetty tuloksetta. Pitäisikö ehdottaa vauhditusta jollakin etuudella tai kiristystä työpaikalla, kuten on toimittu oikeuslaitoksessa Lehikoisen tapauksessa, häpeällisimmän kaavan mukaan. Oikeutta hakenut on tuomittu ja väärintekijöitä suojeltu?

Vahingon aiheuttajia on ollut kaksi. Ensimmäisenä tahona on omaisuudenriiston suorittanut taloyhtiö ja toisena vahingon aiheuttajana on ollut itse korkein oikeuslaitos joka on tuominnut asiassa vastoin omistusasiakirjoja. Se, jolla on omistusasikirjat on tuomittu tilojen menettäjäksi sille, jolla omistusksesta ei ole ollut minkäänlaista näyttöä. Oikeuslaitos ei virhettään myönnä, eihän niin voi tapahtua. Oikeusvalvonta ei ole asiaan puuttunut. Nyt lienee aika siirtyä, Ryhäsen vinkistä, uudelleen rikostutkinnan puolelle josko AsOy:n "kaverit" olisivat poliisin taholla vaihtuneet.

Kiitos
poliisiylitarkastaja Sami Ryhäselle, joka tapauksessa, ystävällisestä vastauksesta.

KIRJE:
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vastaus kansalaiskirjeeseen

Asia
Olette 3.4.2018 sisäministeriön kirjaamoon lähettämässänne sähköpostissa
tiedustellut "Täydellinen oikeusfarssi"-nimisen kirjasen saapumista ja etenemistapoja
kirjasessa kuvatusta tapauksesta, jossa näkemyksenne mukaan liittyy korruptioepäilyjä.

Sisäministeriön poliisiosaston vastaus

Yllä mainittu kirjanen on saapunut sisäministeriön poliisiosastolle.
Sisäministeriön poliisiosaston tehtäviin ei kuulu suorittaa esitutkintalaissa (805/2011)
säädeltyä esitutkintaa eikä se ota kantaa kirjasessa kuvattuun tapaukseen
mahdollisesti liittyviin rikoslain (39/1889) tunnusmerkistöihin. Jos asianosainen katsoo
kirjasessa kuvattuun tapaukseen liittyvän rikosepäilyjä, hän voi tehdä poliisille
tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen lähimmällä poliisiasemalla tai poliisin
verkkosivuilla. Tutkintapyynnössä tai rikosilmoituksessa on yksilöitävä
mahdollisimman tarkkaan asianosaiset, tekoaika, saatavilla oleva aineisto ja muut
esitutkinnan aloittamisen arviointiin vaikuttavat seikat.
Jos asianosainen katsoo kirjasessa kuvatun tapauksen aiheuttaneen vahinkoa, hän
voi vaatia vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella korvausta esittämällä
yksilöidyn vaatimuksen vahingonaiheuttajalle.

Poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö
24.04.2018 klo 11:45. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

maanantai 9. huhtikuuta 2018

FaceBook tilin puhdistus hakkereista

JOS jonkun FaceBook tili on hakkeroitu, kannattaa käydä lukemassa ohje hakkerin ulosheittämiseksi sivulta: https://www.facebook.com/notes/verkonvaarat-sivuston-tukiryhm%C3%A4/prismaviestien-poisto-ohje/1269274153205088/

Tilin hakkerointi ilmenee spämmiposteina sinun nimissäsi (sinun profiilillasi) eri FaceBook palstoille. Yleensä FaceBook Groupit ovat olleet näiden spämminlevittäjien riesana ja viattomia profiilin omistajia on jouduttu erottamaan groupeista profiilin saastumisen vuoksi.
 

FaceBook Grouppien ylläpiäjien tulee olla tarkkoina uusien jäsenpyyntöjen suhteen. Kannattaa tehdä muutamia turvakysymyksiä, joilla paljastuu, onko kyseessä todellinen profiilin omistaja.

Myös FaceBook kaveruuttaan tyrkyttäviä "henkilöitä" kannattaa testailla kysymyksin, mikäli profiili näyttää yhtään epäilyttävältä. Paras turva on, että vältät hyväksymästä yhtään tuntematonta kaveria.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Korruptionvastainen yhteistyöverkosto


Lähetin oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustajalle seuraavan kirjeen. Julkaisen sen myös verkossa, koska epäilen vahvasti, että tällä kirjeellä ei tule olemaan mitään vaikutusta, tai että edes saisin sieltä edes vastausta. Jos tulee, kerron sen myös mielelläni tällä palstalla:

--------------------------------KIRJE-------------------------------------

Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustaja


Tämän tapauksen käsittely tulee mittaamaan, toimiiko teidän instanssinne nimensä veroisesti.
Tässä tapauksessa on näkyvää konkretiaa, miten rakenteellinen korruptio oikeuslaitoksen sisällä tapahtuu.
Siviilioikeuden professori Juhani Kyläkallio on sanonut tästä tapauksesta: “Ettehän te taistele vain itsenne puolesta, vaan te taistelette kaikkien muidenkin omaisuuden suojan puolesta”. Hänen viestinsä tarkoittaa, että tästä on syntynyt ennakkotapaus johon voidaan vedota jokaisessa seuraavassa omaisuudenriistotapauksessa.


Kyseessä on erittäin vakava oikeuslaitoksemme hyvävelituomioiden ketju (37 vuotta jatkunut, sosiaalinen/rakenteellinen korruptio), josta löytyy selkeää näyttöä.
Onko oikeuslaitos niin pyhä, että se saa tuomita vapaasti omistusasiakirjoja ja Suomen perustuslakia ja asunto-osakeyhtiölakia vastaan? Kyseessä on perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu". Voiko sellainen oikeuslaitos ansaita "pyhyytensä", ja jos näin mielestänne on, olisin kiinnostunut kuulemaan vankan perustelunne.

Perustuslakimme 22§:sä lausutaan myös, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Subjektiivinen oikeus on kansalaiselle antama valta jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen tai turvaamiseen. Subjektiivinen oikeus merkitsee ihmisen oikeusasemaa oikeussuhteessa toiseen ihmiseen, jolla on toisen oikeutta vastaava velvollisuus... (tämä on oikeuslaitoksen kapulakieltä mutta tarkoittanee Suomeksi, että jokainen on lain edessä tasavertainen).

Asunto-osakeyhtiölaki sanoo myös: Finlex ® http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 Yhtiöjärjestys osoittaa omistus- ja hallintaoikeuden.

13 § 5) järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa
ja kohta  6) yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat; Tätä lainkohtaa ei hovioikeuden edustaja ole noudattanut myöskään.
Jos nämä pykälät eivät oikeudenkäsittelyssä toteudu, voidaan syyllä väittää, että on tapahtunut oikeudellista syrjintää ja sitä on tapahtunut todella pitkällä ajanjaksolla.

Oikeuden välinpitämättömyyttä todistavat muutamat oikeuslaitoksen edustajan lausumat. Vapaasti lainattuna: mm. "Suomesta ette tule oikeutta saamaan" ja "Nimenne on oikeuslaitoksessa kirosana" ja “Tämä juttu olisi kyllä saatettu oikaista mutta kun Lehikoinen on tehnyt siitä niin ikävällä tavalla julkisen” siis oikeuslaitoksen vääryyksistä ei tule puhua julkisesti. Nämä lausumat löytyvät sanasta sanaan oikein kirjattuina linkitetyistä dokumenteista. Hovioikeuden tuomari sanoi tuomioperusteita kyseltäessä mm. "Tekipä raastuvanoikeus uudessa käsittelyssään minkä päätöksen tahansa, tännehän ne jutut tulevat kuitenkin, mutta tämä tuomio ei tule muuttumaan". Kuulostaako tämä oikeudentuntoisen tuomarin puheelta?

Millä perusteellako väitän, että tähän kaikkeen on vaikuttanut rakenteellinen ja sosiaalinen korruptio?
37 vuotta, eri oikeusasteissa ja oikeusvalvonnassa, käsitellystä tapauksesta koottiin julkaisu joka jaettiin eduskuntaan ja pyydettiin kansanedustajia (10 kpl) viemään oikeusasiamiehen laiminlyönti perustuslakivaliokunnan kautta valtakunnanoikeuteen ratkaistavaksi. Näyttää siltä, että kymmentä oikeudentuntoista kansanedustajaa ei Suomesta enää löydy. Jokainen on sen verran ryvettynyt, että eivät tohdi osoitella toisia sormella, ja tarvitsevat hyviä suhteita oikeuslaitokseen (oikeuslaitoksen osoitetaan näin toimivan suhteilla).
Suomeen tarvittaisiin perustuslakituomioistuin oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole joten prosessi voi edetä tutkintaan ja valtakunnanoikeuteen, ainoastaan perustuslakivaliokunnan kautta. Tämän mahdollistaa kyllä laki. MUTTA...

MIKSI POLIITIKOT (kansanedustajat) eivät halua allekirjoittaa vetoomusta selkeästi perustuslain vastaisten päätösten kumoamiseksi?

He eivät ilmeisesti uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus ( Stig Hästö, veljensä Bror Hästön, AsOy:n hallituksen jäsen, tunnustuksen mukaan), sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu hovioikeuden tuomari” ( Karlo L. Ståhlberg ) joka ei ole "osannut" lukea tai ymmärtää omistusasiakirjoja, eikä ole "nähnyt" virallisesta pohjapiirroksesta missä siihen merkityt varastohuoneet sijaitsevat ja mihin niiden koko on piirretty. Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä, hänkin hovioikeuden tuomari, (Ukko Kiviharju) on väärentänyt tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin, "sopivaan muotoon", sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana on toiminut korkein oikeus siunaamalla päätökset tapausta tutkimatta. "Tutkimatta" on pakko sanoa, koska muuten heitä pitäisi syyttää rikollisen suojelusta. KKO:n päätös on hyvin niukasti vaivauduttu edes kirjoittamaan, se on kopioita virheellisistä tuomioista, kommentilla: "asia on ratkaistu". Toinen vaihtoehto KKO:n ratkaisuksi on ollut, että ei anneta valitusoikeutta. Näin on päästy helpoimmalla ikävästä tapauksesta käsiä likaamatta. Kuitenkin on osallistuttu virheellisten päätösten peittelyyn.
Oikeusasiamies ei ole  ottanut tapausta tutkittavakseen ja oikeusministeriössä painostettiin virkamies allekirjoittamaan kielteinen (väärä) päätös asiasta.
Kun perustuslakivaliokunnassa toimivat kansanedustajat, joiden joukossa on runsaasti lakimiehiä, ei sieltäkään sympatiaa irtoaa. Lakimiesten on syytä olla hyvissä väleissä oikeuslaitoksen kanssa, jos aikovat toimia alalla tulevaisuudessa. Millä nimellä tällaista riippuvuutta kutsuttaisiin? Kenties "rakenteelliseksi korruptioksi", koska se estää oikeuden toteutumisen).

Miksi TE nimittäisitte tällaista kohtelua oikeuslaitoksessa ja oikeusvalvonnassa, jonka pitäisi olla turvaamassa kansalaisten oikeusturva ja virheellisten tuomioiden oikaisuelin?

Pienyrittäjäkansalaisen roikkuminen 37 vuotta "hirressä", pystymättä myymään kiistanalaisia osakkeitaan irrottaakseen niistä rahaa liiketoiminnan kasvattamiseen tai nyttemmin, ansaitsemaansa eläkkeeseen, ei liikuta turvallisesti toimeentulevaa kansanedustajaa.
Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 4:n hyöty anastamistaan tiloista on promillien luokkaa sen Etelätuonti Oy:lle aiheuttamasta tappiosta. Tappiota on syntynyt (kiinteän omaisuuden realisoinnin mahdottomuudesta) mm. liiketoiminnan laajentamisen estymisestä, vientikaupan kuivumisesta, toteutumattomasta rakennushankkeesta, oikeudenkäyntikuluista, terveyden menetyksestä jne. AsOy haittaa edelleen jatkuvasti liiketoimintaa, estämällä osakkeiden myynnin ja haittaamalla niiden ulosvuokrausta. Eipä Stig Hästö tiennyt mistä kaikesta hän olisikaan ollut anteeksipyynnön velkaa, saattaessaan tämän prosessivyöryn liikkeelle oikeuslaitoksessa, asianajaja RR:n (nimi löytyy dokumenteista) ansiokkaalla avustuksella ystäväpireineen.
EIT silppusi valitushakemuksen kertaalleen "epäselvissä olosuhteissa", antamatta lopulta Suomea velvoittavaa päätöstä.

Suomen poliisilla ja oikeuslaitoksella ei näytä yleensäkään menevän kovin kaksisesti.
Suomen oikeuslaitoksen tila tuntuu kiinnostavan myös USA:ssa ja Venäjällä. Verkkoloki kertoo, että molemmista suunnista on tämän tapauksen aineistoa sisältäville verkkosivuille saapunut runsaasti lukijoita koneilta, jotka voidaan tunnistaa yliopistojen ja yhteiskunnallisten laitosten laitteiksi. Myös eri EU maista löytyy kiinnostusta. Muut maat ottavat kenties oppia suomalaisista oikeuskäytännöistä?

Tapaus löytyy, eduskunnalle jaetusta, lyhennetystä PDF versiosta osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf
Verkkosivuilla on koko oleellinen tausta-aineisto (kannattaa erityisesti lukea mitä kaksi oikeustieteen professoria on sanonut tästä tapauksesta):
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Rakenteisesta korruptiosta löytyy materiaalia oikeusministeriön palvelimella:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/#comments
Tapaus löytyy lyheltynä PDF versiona osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Jos tästä asiasta ei koskaan puhuta julkisesti, ei tämä tule korjaantumaankaan. Oikeuslaitos ei korjaa käytäntöjään, ellei sen ole pakko ja pako tulee vasta kun asia saa julkisuuspaineita. Oikeuslaitoksen henkilökunnan nipistelyt ja rasistiset kommentit, ovat pieniä pähkinöitä tämän rinnalla.
Suomi ei ole enää oikeusvaltio, sanoipa Transparency International mitä tahansa puutteellisine tilastoineen.
Transparency Finland yritti tuoda esille rakenteellisen korruption toimintaa Suomessa. Sen aktiivinen puheenjohtaja vaihtui sittemmin ja kiinnostus asiaan vaikuttaa hiipuneen siltä suunnalta. Toivoa sopii, että teidän oikeusministeriön alainen toimintanne korvaa tämän puutteen.
Rakenteellinen korruptio on poliitikkojen yksi vankka tukipilari. Poliitikot istuvat puolestaan isojen yritysten hallituksessa ja hoitavat, poliittisia rakenteitaan hyödyntäen painostuksen oikeusvalvonnan puolella. Tuo mallitapaus on toiminut juuri siten, lisättynä oikeuslaitoksen omalla, kollegiaalisella suojelulla. Korkein oikeus ei ole enää voinut tunnustaa hovioikeuden tuomareiden häpeällisiä rikkeitä, joten se on osallistunut virheiden peittelyyn.

Koko oikeuslaitos ei ole suinkaan huonoa ainesta mutta muutama heikko lenkki pystyy pilaamaan sen koko maineen.