TAPAHTUUKO SUOMESSA OIKEASTI OIKEUSVALVONTAA?

Poliittinen ja taloudellinen valta ja tuttu tuomari, takaa sopivat oikeudenpäätökset ja ne siunataan hyväveli- "oikeusvalvonnassa". Lue myös taustamateriaalin dokumentit ja luotettavien lehtien artikkelit.

”Malttia ja kompromisseja”
Suomen kuvalehti 1/2021 / Eeva-Liisa Hynynen

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/oikeuskansleri-tuomas-poysti-on-huolissaan-keskusteluilmapiirista-kompromissien-sijaan-haetaan-voittoja-se-suosii-ehdottomuutta/

Artikkelissa on nostettu esiin aihe ”poliittista juridiikkaa”. Sitä kannattaa tarkastella artikkelia laajemminkin.

Tuomas Pöysti kertoo mielipiteitään tapaus Pekka Haavistosta, sekä yleensä ”ministerisuojasta”. Onko jotkut lain edessä eriarvoisia ja miksi?
Politiikka on vahvasti edustettuna oikeusvalvonnassa. Miten kukaan kuvittelee, että oikeusvalvontaa tehdään puolueettomalta pohjalta?

On tarpeetonta kysyä onko oikeusvalvonta poliittisesti värittynyt?

On tarpeetonta kysyä myöskään, onko VALTAKUNNANOIKEUS poliittisesti värittynyt, koska nimitetyt ovat valtaosin, nimenomaan poliittisten puolueiden edustajia.

Valtakunnanoikeuden päätehtävä olisi toimia valtakunnan ylimpänä, oikeuden toteutumisen valvojana. "Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa."
Valtakunnanoikeuden jäseniksi ja varajäseniksi toimikaudelle 1.1.2020 - 31.12.2023 valittiin eduskunnan täysistunnossa perjantaina 13.12. seuraavat henkilöt:

jäseneksi varatuomari, kansanedustaja Johannes Koskinen (SD)  varajäsenenään kansanedustaja Tarja Filatov (SD),

jäseneksi oikeustieteen kandidaatti Ritva Viljanen (SD) varajäsenenään kansanedustaja Mika Kari (SD),

jäseneksi varatuomari, kansanedustaja Leena Meri (PS) varajäsenenään varatuomari Laura Korpinen (PS),

jäseneksi oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Häkkänen (KOK) varajäsenenään varatuomari, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (KOK),

jäseneksi asianajaja Anssi Kyllönen varajäsenenään varatuomari Eeva-Maria Maijala. (henkilöiden puoluekannat eivät ole tiedossa)

Onko perustuslakivaliokunta poliittisesti värittynyt? Epäilemättä, koska kaikki jäsenet ovat poliitikkoja. Tämä tosin näyttäisi periaatteessa kaikista tasapuolisemmin (demokraattisesti) nimitetyltä oikeusvalvonnan elimeltä mutta sekin toimii juuri niin tasa-arvoisesti, kuin miten asioista puolueiden kesken mahdollisesti sovitaan. Samoin se ei kuulemma (vastoin tarkoitustaan) periaatteessa puutu, kuin perustuslain säätämisen yhteydessä tehtäviin lain valmistelun perustuslainmukaisuuden arviointia koskeviin päätöksiin.
Se toimii virkasyyteasioissa mutta se on poistanut itseltään perustuslain vastaisten päätösten oikaisun. Laki ei saa olla perustuslain vastainen mutta tuomio saa sitä olla. Todella merkillistä, eikö totta? Mikään elin ei valvo tuomioiden perustuslaillisuutta.
https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Documents/valiokuntien-tehtavat-2018-FI.pdf
Oikeuslaitos ei näytä siihen itse pystyvän, kollegiaalisista sympatiasyistä (lievästi ilmaistuna) johtuen.

Miten perustuslakivaliokunta toimii käytännössä? Lainaan Suomen kuvalehden 1/2021 artikkelia:
”Keskustelu perustuslakivaliokunnan asemasta ja tehtävistä alkoi, kun mietintö ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) koskevasta virkarikostutkinnasta tuli julki 9. joulukuuta.

Ministerin katsottiin rikkoneen virkatoimissaan hallintolakia sekä ulkoasiainhallintolakia ja toimineen näin moitittavasti pyrkiessään siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.”

Ottamatta kantaa itse perustuslakivaliokunnan päätökseen, kannatan perustuslakivaliokunnan puolueellisuuden tutkimista asiassa, jossa syytettynä on ”virkaveli”. Instanssin pitäisi jäävätä itsensä tehtävästä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PeVM_26+2020.aspx
Tämä tapaus ei siis ylittänyt syytekynnystä, joka oli korotettu ministerin ollessa kyseessä.
Päätöksen osallistuivat, Outi Alanko-Kahiluodon junttaamana:

(Lainaus perustuslakivaliokunnan päätöksestä)
Helsingissä 9.12.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja: JohannaOjala-Niemelä sd

jäsenet: Outi Alanko-Kahiluoto vihr (osittain), Bella Forsgrén vihr (osittain), MariaGuzenina sd, PetriHonkonen kesk, OlliImmonen ps, HilkkaKemppi kesk (osittain), Mikko Kinnunen kesk (osittain), Anna Kontula vas, Mats L Öfström r (osittain), Jukka Mäkynen ps, Sakari Puisto ps, Wille Rydman kok, Heikki Vestman kok (osittain), Tuula Väätäinen sd, Eva Biaudet r (osittain), Markku Eestilä kok, Mari Holopainen vihr,

Varajäsenet: Johannes Koskinen sd, Mikko Kärnä kesk (osittain), Sari Tanus kd (osittain)

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Matti Marttunen

valiokuntaneuvos Mikael Koillinen

VASTALAUSE

Perustelut (leike)

Yhdymme perustuslakivaliokunnan lausuntoon kohtaan 77 asti. 

Allekirjoittaneiden mukaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tulisi kuitenkin asiantuntijoiden enemmistön perustellun näkemyksen mukaisesti todeta, että ulkoministeri ei ole toiminut asiassa vastoin sitä hänen virkavelvollisuutensa perustana olevaa normikokonaisuutta, joka muodostuu tavallisen lain tasoisten säännösten ohella perustuslain 22 §:stä ottaen samalla huomioon YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista tai menetellyt al-Hol-asiaan liittyvässä ratkaisutoiminnassa muutoin lainvastaisesti. 

Viittaamme perustuslakivaliokunnan tapaan oikeusasiamies Jääskeläisen lausuntoon taustatilanteen ja tapahtumakuvauksen osalta…”

” Perustuslakivaliokunnan mielestä edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole.

Perustuslain 114 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kannanottonaan perustuslakivaliokunta esittää, että ulkoministeri Pekka Haavisto ei ole kysymyksessä olevassa asiassa menetellyt virkatoimissaan perustuslain 116 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti. 

Helsingissä 9.12.2020

Bella Forsgrén vihr

Mari Holopainen vihr”

Kaikki perustuslakivaliokunnan jäsenet 2021

Johanna Ojala-Niemelä sd (pj), Jukka Gustafsson sd, Maria Guzenina sd, Tuula Väätäinen sd, Olli Immonen ps, Sakari Puisto ps, Jukka Mäkynen ps, Antti Häkkänen kok (vpj), Wille Rydman kok, Heikki Vestman kok, Hilkka Kemppi kesk, Mikko Kinnunen kesk, Markus Lohi kesk, Belaynesh Forsgrén vihr, Outi Alanko-Kahiluoto vihr, Anna Kontula vas, Mats Löfström r, Varajäsenet: Johannes Koskinen sd, Merja Mäkisalo-Ropponen sd, Sari Tanus kd, Sanna Antikainen ps, Juhana Vartiainen kok, Kai Mykkänen kok, Mikko Kärnä kesk, Iiris Suomela vihr, Paavo Arhinmäki vas

Onko oikeusministeriö poliittisesti värittynyt? Ehdottomasti, koska se on poliittisesti johdettu elin. Poliittisin perustein nimetty johto on voimakkaasti mukana virkamieskuntaa nimitettäessä. Puolueet sopivat keskenään, yleensäkin virkamieskunnan nimityksistä, sulle mulle - periaatteella. Puhutaan yleisesti ”poliittisesti sopivasta” ei niinkään ”pätevästä”, virkaan soveltuvasta henkilöstä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) johtaa oikeusministeriötä (2021).
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerinä toimii Thomas Blomqvist (RKP)

”Oikeusministeriön toiminta rakentuu demokraattisen oikeusvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjalle. Arvojen tulee ennen muuta näkyä päätöksinä ja tekoina jokapäiväisessä työssä. Jokainen ministeriön virkamies edustaa oikeusministeriötä ja samalla koko valtiota kansalaisille.” (OM verkkosivut)

Tämä on ainoastaan kirjallisesti esitetty ihanne, joka ei kaikissa tapauksissa toteudu. Jotkut tapaukset ovat merkityksellisempiä, kuin jotkut. Poliittiset vaikuttimet eivät ole se vähäisin vaikutin. Virkapallilla pysyy, kun ei ota käsittelyyn kaikkia asioita ja/tai tekee sopivia päätöksiä käsiteltyihin asioihin. Puolueeseen sitoutumatontakin virkamiestä on helppo painostaa. Työpaikka on kaikille arvokas. Vastarannankiisket leimataan. Tässä linkissä on esimerkki, kuinka homma toimii käytännössä:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html (tämä dokumentti on jouduttu poistamaan verkosta päätöstä vastustaneen henkilön vaatimuksesta)

 

OIKEUSKANSLERI

”Tuomas Pöystin nimitys veisi luottamuksen oikeuskansleri-instituutiolta”
Tämä Juhani Kahelinin 1.5.2017 Uuden suomen kirjoitus valaisee tehtävän poliittista vaikuttavuutta ja miten tehtävään saadaan ”sopiva mies”.
” Oikeuskanslerin valintatilanne on tuonut esiin outouden Suomen perustuslaissa. Presidentti valitsee itse itselleen omien virkatointensa lainmukaisuuden valvojan (69 §, 108 §). Eikö tilanne ole erikoinen?”

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanikahelin/236440-tuomas-poystin-nimitys-veisi-luottamuksen-oikeuskansleri-instituutiolta/

”Sauli Niinistö väärinkäyttää perustuslain aukkoa. Vallan kolmijakokin murenee. Oikeuskanslerin valintaan liittyy tällä kertaa voimakas valtapoliittinen aspekti. Vilkaisu perustuslain historiaan valaisee valinnan poliittisen luonteen."

"Nopea historiakatsaus perustuslakimurroksiin

Perustuslakiin sisällytettiin 1919 määrävähemmistösäädökset kommunismin ja vallankumouksen pelossa. Neuvostoliiton hajoaminen poisti vallankumouksen pelon ja vähemmistösäädösten tarve lieveni. Esko Ahon hallituksen säästölakien läpisaamiseksi vähemmistöturva poistettiin kokonaan. Tänään säästölakien tiellä ovat perustuslaissa kansalaisille ja kunnille taatut oikeudet. Käynnissä on mittava kampanja näiden oikeuksien heikentämiseksi. Tämän kampanjan kärkihahmo on Tuomas Pöysti.

Pöystiin henkilöityvä oikeuksien heikentämiskampanja sijoittuu perustuslakimurrosten joukossa neljän tärkeimmän joukkoon. Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Oikeuskanslerin valinnassa panokset ovat jättimäiset. Henkilön valinnalla vaikutetaan siihen miten myöhemmin ymmärretään perustuslain merkitys, vallanpitäjiin kohdistuvat rajoitteet ja poliittisen järjestelmän tehtäväkenttä.”

Vielä yksi lainaus Uuden suomen artikkelista:
” Suomen valtiojärjestelmän ylätasolla vallitsee järkyttävä jääviysongelma. Se mahdollistaa eräänlaisen hyvävelikerhon muotoutumisen.”

Tämä hyväveliverkosto on toiminut jo vuosikausia, kitkatta ja lainvastaisia päätöksiä masinoiden tarkoitushakuisesti, taloudellista hyvää ja lainsuojaa, hyville veljille jakaen.
Poliittisen painostuksen malliesimerkki löytyy osoitteesta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html
(Poistetun dokumentin nimineen saa, asiallisin perustein, pyytämällä)

 

OIKEUSASIAMIES

”Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ennen vaalia perustuslakivaliokunta arvioi tehtävään ilmoittautuneet. Vaali tapahtuu umpilipuin. Sekä oikeusasiamies että apulaisoikeusasiamiehet voidaan valita uudelleen heidän toimikautensa päätyttyä. Toimikausi ei noudata eduskunnan vaalikautta.”

Koska eduskunta valitsee oikeusasiamiehet (3 kpl), se tekee sen poliittisin vaikuttimin. Oma mies on saatava pallille. Näin turvataan ”poliittinen juridiikka” ja ”juridinen politiikka”, eli toisin sanoen SE "hyvävelijärjestelmä".

Kannattaa käydä lukemassa lukuisia tapauksia, joissa hyvävelijärjestelmä on korjannut, oikeuden sijasta, oikeudettomia etuuksia, sopiville yrityksille, poliittiselle eliitille ja virkamieskunnan edustajille.

https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio 

Minkälaisella taustalla voidaan valita oikeusasiamies? Tarvitseeko hänen olla lainkuulianen, vai riittääkö puolueen jäsenkirja tai jonkin sopivan puolueen edustaminen ilman jäsenkirjaa?
Esimerkkihenkilö taustoineen: https://www.facebook.com/groups/1513029618819424/search/?q=sakslin
Minua ainakin hävettäisi edustaa oikeuvalvontaa noilla ansioilla.

OIKEUSLAITOKSEN PÄÄTÖKSET HYVÄVELIOIKEUDESSA

Raastuvan oikeus tuomitsee lain mukaan. Hyvävelilverkosto alkaa vasta hovioikeuden puolelta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/RaastuvanOikeudenPaatos1989.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

Hovioikeus näyttää, kuinka lakia kierretään hyvävelipäätöksellä. Taloyhtiössä on asunut hovioikeuden tuomari ja AsOy:n juristilla oli "tuttu tuomari" -ystävä hovisssa:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1990.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

Korkein oikeus totesi raastuvaoikeuden päätöksen olleen oikein, mutta se ei pystynyt puuttumaan (omien sanojensa mukaan) näyttökysymyksiin. Eli eivät halunneet oikaista virheellistä hovioikeuden päätöstä vaan kehoittivat uuteen kierrokseen.

Hovioikeuden päätös toisella kierroksella oli varsinainen farssi, asiakirjamanipulaatioineen.
Pyydettiin ASOytä osoittamaan tilat, koska hovioikeus ei niitä ollut edellisellä kierroksella, selkeistä pohjapiirroksista huolimatta, "löytänyt". (Onko näkökyky edellytys tuomarinvirkaa toimittavalle?)
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1995.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

Korkeimman oikeuden päätös toisella kierroksella osoittaa, että hovioikeuden karkea asiakirjamanipulaatiotemppu, on "laillinen". Miten venyvä omatunto onkaan tuomareilla?
Jos tällaisen manipulaation olisi tehnyt muu, kuin tuomari, tai hänen edustajansa, olisi seuraamukset asiakirjaväärennöksestä olleet taatusti aivan toisen laiset.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/KKOpaatos1995.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

OIKEUSVALVONNAN PÄÄTÖKSET HYVÄVELIOIKEUDENPÄÄTÖKSIIN

Hyväveliverkosto ulottui myös politiikan puolelle eli oikeusvalvontaan. AsOy:n johtokunnanjäsenen veli oli Stig Hästö, (Bror Hästön tunnustuksen mukaan hänen veljensä oli ollut vaikuttamassa oikeuden päätökseen).
Bror istui AsOy:n hallituksessa ja Stig (Suomen Työnantajain Keskusliiton puheenjohtaja 1977–1979, Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja 1979–1983). Stig kuoli 1997.
Oikeusasiamies on poliittisesti nimitetty ja poliittisen painostuksen mahdollisuus on suuri.

 http://etelatuonti.fi/OIKEUS/oikeusasiamies1995.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

Oikeusasiamies istuu oikeusminiteriössä.
Oikeusministeriössä poliittinen suuntautuminen on vielä läpinäkyvämpi ja siellä on todistajalausunnon mukaan tapahtunut "esimiehen painostus" lainvastaiseen päästökseen.
Oikeusminiterinä toimi vuonna 1995 Johannes Koskinen (15.4.1999 – 17.4.2003). Kuka mahtoi sitten olla se hallitussihteeriä painostanut esimies tuon aikaisessa organisaatiossa vuonna 2000?
Hallitussihteeri pyysi nimensä poistamisen verkkoaineistosta. Työpaikka on jokaiselle arvokas.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html (koko dokumentti on sittemmin jouduttu poistanaan hallitussihteerin pyynnöstä. Saatavisa blogin pitäjältä)

Isolla talikolla lapataan.
Lue miten EIT eli Euroopan Ihmisoikeus Toimikunta pelattiin myös pois kuvioista. Ensimmäisenä on erinomaisesti perusteltu, professori Kortteisen kirjoittama valitus ja toisena, miten valitus hoidettiin pois päiväjärjestyksestä.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/EUnihmisoikeustoimikunta.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/EIT_aineisto_tuhottu_1997.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

 
Broro Hästön tunnustuksen lisäksi on toinenkin henkilötunnustus AS oy:n varastojen haltuunotosta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/tunnustus.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

 

 

 

KIRJE ISÄNNÖINTITOIMISTOLLE

Tämä kirje on mennyt, tammikuussa 2019, Kiinteistötahkolalle ja Isännöintiliittoon.
Vastausta ei ole saapunut. Tahkolalla täytyy olla vankat suhteet Isännöintiliittoon jos liittokaan ei ole tapaukseen puuttunut.
Onhan Tahkola merkittävä jäsen liitossa: Toimipisteet. Helsinki · Nurmijärvi · Vantaa · Tampere · Jyväskylä ja 300 ammattilaista duunissa, kuten esittely kertoo. Siinä ei jonkun PK yrityksen ongelmat, ja yhden kiinteistöyhtiön toimipaikan osakeyhtiölain vastainen toiminta paljon vaikuta painavan.

-------------------------KIRJE Lehikoiselle------------------------------

Oletko ajatellut tai ollut yhteydessä Isännöintiliittoon?
Minusta Kiinteistötahkola avustaa laittomassa toiminnassa taloyhtiötä.

Vosit omissa nimissäsi laittaa alla olevan kirjeen sinne + Tahkolalle.
Osoitteet Tahkolalle ja Isännöintiliittoon ovat alla allekain. Kopioi ne
siitä.
Kirjoita alle myös omat yhteystietosi.

Katsottaisiin, vieläkö Tahkola jatkaa tuota vastikkeen perintää, vai
vaihtuuko firma.
Sama kirje laitetaan sitten seuraavalle isännöintitoimistolle jne.
Lauttasaaretie 4:n maine kiirii.

--------------------------KIRJE Tahkolalle----------------------------

Tiedustelisin ystävällisesti Kiinteistötahkolalta, asiakkaanne Asunto
Oy Lauttasaarentie 4:ssä sijaitsevan Etelätuonti Oy:n varastotilojen ja
myymälätilan vuokrankantoperusteita.

Taloyhtiön hallituksella on vuosikausia, yhtiövastikkeen kannon
perusteena vaikuttanut olevan myös varastotilat, joita Etelätuonti ei
ole koskaan saanut käyttöönsä.
Varastotilat on myyty liikehuoneistojen ohessa ja ne on kirjattu
yhtiöjärjestykseen. Kaupan ja vuokrankannon kohde ei ole tähän päivään
mennessä siirtynyt kokonaan Etelätuonnin hallintaan.

Alkuperäisessä talon pohjapiirroksessa varastotilat on esitetty ja
kirjattu "myymälän varasto", kunkin varastotilan kohdalla.
Seuraavassakaan, virallisessa piirrosversiossa varastotilojen merkintää
ei ole poistettu, vaikka tilojen seiniä on siirretty. Eli tilat eivät
ole kellarista minnekään kadonnet, ne on vain taloyhtiö ottanut luvatta
haltuunsa ja omaan ulosvuokrauskäyttöön.

Yksikään oikeudenpäätös ei kiistä varastotilojen olemassaoloa. Oikeus on
jostakin "ihmeellisestä" syystä ainoastaan ollut ymmärtämättä
alkuperäistä pohjapiirrosta ja siinä olevia merkintöjä, johtuiko
tuomarin huonosta suomenkielen taidosta, vaiko jostain muusta?
Oikeudelle jäi näin ainoastaan "epäselväksi", missä varastotilat
sijaistivat. http://etelatuonti.fi/OIKEUS/pohjapiirrokset2.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä)

Oikeudelle ei taloyhtiö ole pystynyt osoittamaan saantoa, tai
omistusasiakirjaa tiloista, se on ainoastaan väittänyt tilojen kuuluvan
sille.
Oikeuden päätös ei siis ole koskaan koskenut varastojen omistusoikeutta,
ainoastaan niiden sijaintia talossa.
Jos taloyhtiö aikoo edelleen periä vuokraa myös varastotiloista täysillä
neliöillä, on taloyhtiön osoitettava talosta kellaritiloja kooltaan
vastaavat tilat Etelätuonnin käyttöön tai luovutettava sille kuuluvat
tilat kellarista jossa ne ovat, alun perin, myymälöiden alapuolella,
sijainneet.
Oikeuden päätöksellä ei voida kumota laillista yhtiöjärjestystä, muutoin
päätös olisi asunto-osakeyhtiölain vastainen ja siten laiton.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/yhtiojarjestys.html (tämä dokumentti on poistettu verkosta Lehikoisen pyynnöstä. Poistetut dokumentit saa Blogin pitäjältä tai Lehikoiselta tarpeen niin vaatiessa)

Yhtiöjärjestyksen lainvoiman on tunnustanut, edellä mainituilla
perusteilla, myös oikeus. Nyt taloyhtiön olisi myös viimein
tunnustettava tämä lainvoimainen omistusoikeus ja lopettava luvaton
haltuunotto ja kiertely tilojen sijainnista, koska mitään muuta
sijoitusta talossa ei ole niille koskaan ollut kuin kellari.

Mikäli isännöintitoimisto avustaa edelleen taloyhtiö Lauttasaarentie
4:ää omaisuudenriistioasiassa, se osallistuu jatkettuun,
asunto-osakeyhtiölain vastaiseen toimintaan.

Poliisiammattikorkeakoulun piilokorruptio tutkimus

 UPEETA. ONNITTELUNI

Jospa nyt alkaisi todella tapahtua piilokorruptiorintamalla?

Linkki KORSI-tutkimushankkeen loppuraporttiin on tässä alla:

 

KORSI tutkimusraportti >

Mitä laajemmin ja mitä syvemmälle virkamieskuntaan tämä tieto saadaan levitettyä, sitä parempi. Ainakin heikkohermoisimmat piilokorruptoijat alkavat pohtia, kannattaako rikos.
Kunhan tieto tavoittaisi myös poliitikot ja ennenkaikkea aloittelevat poliitikot, jotka osaisivat varoa sekaantumasta nähin hyväveliverkostoihin, tiedostamalla, että madollisissa "lehmäkaupoissa" saattaa kyseessä on rikos.

VARALINKKI:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-914-1

 

Miten käy koronamaskitutkinnassa?

Nyt käytettävissä olevilla tiedoilla on tietysti aikaista spekuloida, miten tulee käymään koronamaskikaupan selvityksessä. Ihan veikkauksena: JOS ja KUN mukana on politikkoja, niin kuvio on aika selvä. Mitään uutta ei löydetä noiden kahden, taustoiltaan epämääräisen henkilön lisäksi. Tilauksesta vastanneelle virkamiehelle riittää eropassi "huolimattomuudesta" ynnä palkintovirka jossakin vaiheeessa kun pöly on laskeutunut ja osa rahoista jää "jonnekin" kateisiin. Uskottavasti jaettuna joidenkin mukana toiminnassa olleiden kesken. Iso osa on saatu kyllä takaisin, nopean toiminnan ansiosta. Odotellaan.

Maan tapa = rakenteellinen korruptio

Maan Tapa 2015 Tammi.

Kirjan alkusanoista poimittua ja kommentoitua:

Jarmo Korhonen:
"Onneksi Suomessa ei ole kuolemantuomiota, koska syytönkin voitaisiin ottaa mielivaltaisesti hengiltä"

Hannu Kuukkanen: Olen Korhosen kanssa 100% samaa mieltä - perustellusti.
Elinkautiseen korkein oikeus on yltänyt kevyesti mm. tapaus Lehikoinen vastaan AsOy Lauttasaarentie 4. Lehikoinen on roikkunut yli 30 vuotta laittomien päätösten aiheuttamassa taloudellisessa ja henkisessä hirressä. Kaikki alkoi hyvävelioikeudenkäynnillä (AsOy:ssä asui hovioikeudentuomari) jossa vastoin omistusasiakirjoja, tehtiin AsOy:lle myönteinen hovioikeuden päätös ja KKO valitustie tukittiin. Kuvaan astuivat myös poliittisen vaikutuksen kautta, oikeusasiamies oikeusministeriötä myöden.

Jarmo Korhonen: "On tärkeää, että lukija ymmärtää median olleen osa maan tapaa."

Hannu Kuukkanen: Tämän olen myös omakohtaisesti kokenut, yrittäessäni saada viestiä tästä em. tapauksesta median käsiteltäväksi. Sellaista juttua ei julkaista, jossa arvostellaan oikeuslaitoksen toimia (olivatpa ne kuinka laittomia tahansa). Jos ja kun poliittisia tahoja on kaiken lisäksi sekaantunut tapaukseen, kirjoittelu siirtyy vääjäämättä jätteidenkäsittelyn huoleksi.

Jarmo Korhonen: "Anoin myös apurahaa WSOY:n kirjallisuussäätiöltä, mutta sitä ei myönnetty."

Hannu Kuukkanen: Tämä on täysin ymmärrettävää. Kirjoituksesta ei selviä, mihin aikaan hakemus tehtiin mutta jos Sanoma Oyn aikoihin, tuskin suurpääoman omistama/hallitsema mediatalo olisi halunnut kustantaa, suurpääoman hyvävelitoiminnalle haittaa tuottavaa kirjallisuutta.

Tammi keräsi pisteet kotiin kustantamalla demokraattisesti kaikkien puolueiden vaalitukisotkuja selvittelevän teoksen. Kiitokset ja suuri kunnia Tammen kustannusjohdolle. Talo oli kustannuspäätöksen aikoihin, kenties, siirtynyt jo Suomen puolueista riippumattomammalle Bonniersille (v.2011)?

Vuodesta 2011 molemmat kustanatamot ovat siirtyneet ruotasalaisen Bonnierin omistuksen.
"Vuosina 1999–2011 WSOY kuului Sanoma-konserniin. Keväästä 2011 alkaen WSOY on ollut ruotsalaisen mediakonserni Bonnierin omistuksessa..." (Wikipedia)
"Bonnier osti 2011 WSOY:n yleisen kirjallisuuden liiketoiminnan Sanomalta..." (Wikipedia)

Tammen historiallinen tausta liittyy vahvasti poliittiseen vasemmistoon ja työväenliikkeeseen: "Kustannusosakeyhtiö Tammi on perustettu 3. kesäkuuta 1941. Lähtökohtana oli edistysmieliseksi osuustoiminnaksi ilmoittautuneen ryhmän tarve saada markkinoille yleisestä linjasta poikkeavaa kirjallisuutta. Jatkosodan alkaminen kuitenkin keskeytti toiminnan ennen kuin se ehti alkaa. Tammen uusi perustava yhtiökokous pidettiin 6. toukokuuta 1943. Yhtiön perustajiksi tulivat Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Osuustukkukauppa, Elanto ja Kansa, jotka omistivat osakkeista yhteensä 90 prosenttia sekä Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto ja Työväen Sivistysliitto.[6] Merkittävästi kustantamon perustamiseen vaikutti sosialidemokraattien voimahahmo Väinö Tanner." (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammi_(kirjankustantamo)