Miksi Annika Lapintie (perustuslakivaliokunta pj.) ei noudata perustuslain velvoitteita?

Odotin turhaan puolueettomuutta Vasemmistoliiton edustajalta tapauksessa, jossa PK yrittäjän laillista omistusoikeutta on loukattu AsOy:n ja oikeuslaitoksen lainvastaisella yhteistyöllä.
Lapintie on liittynyt tuomareiden "oikeistorintamaan" ilmeisimmin vain oman etunsa, tuskinpa aatteensa nimissä.
PK yrittäjät ovat ainut taho, joka todella työllistää Suomessa ja kun niiden oikeuksia poljetaan tuomioistuimen, lain ohittavalla, sanelupolitiikalla ja tällainen toiminta hyväksytään valtion korkeimpia instansseja myöten, on jotakin pahemmin vialla valtakuntamme rakenteissa ja oikeudentunnossa.
Vastaavaa toimintaa on ollut historiamme aikana ja pahimmillaan veljessodan valkoisen voittajan kostotuomioissa, joissa vasemmisto ja työläiset olivat tuomarimielivallan kohteena (Vääryyttä oikeuden valekaavussa, Ensio Hiitonen, Vapaa Pohjola 1953).

Annika Lapintien kirjeenvaihdon viimeisin vastaus 13.3.2018 tässä ylinnä
-------------------------------------------------------
Hei,

kiitokset viestistänne. Katsotte oikeusasiamiehen syyllistyneen laiminlyöntiin ja pyydätte perustuslakivaliokuntaa ottamaan ko. asian itsenäisesti esille ja käsittelyyn.

Perustuslakivaliokunnalla ei ole yleistä toimivaltaa valvoa virkatoimintaa maassamme. Valiokunta ei esimerkiksi ole muutoksenhakuaste ministerien ja ylimpien laillisuusvalvojien päätöksiin. Valiokunta voi kuitenkin poikkeuksellisesti arvioida jälkikäteen ministereiden sekä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatoimia perustuslain 114–117 §:n perusteella. Virkatoimien lainmukaisuuden tutkiminen voidaan panna vireille valiokunnassa oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella, vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella, eduskunnan muun valiokunnan esittämällä tutkintapyynnöllä tai perustuslakivaliokunnan omasta aloitteesta.

Ohessa vuoden 2000 perustuslain perusteluja, joista käy ilmi, mihin tarkoitukseen erityisesti perustuslain 115 §:ssä ja 117 §:ssä mainittuja menettelyjä on tarkoitus käyttää. Perustuslakivaliokunnan mietinnössä PeVM 10/1998 vp todetaan 115 §:n osalta muun muassa seuraavaa:

”Pykälässä säilytetään perustuslakivaliokunnan oma-aloitteinen mahdollisuus tutkia ministerien virkatointen lainmukaisuutta, mikä voi perustelujen mukaan tulla esille esimerkiksi hallituksen kertomuksen käsittelyn yhteydessä. Valiokunta katsoo, että ministerivastuuasian esille ottaminen valiokunnassa sen omasta aloitteesta on lähinnä poikkeukselliseksi tarkoitettu vireilletulomuoto. Tätä tarkoittava päätös on 114 §:n 2 momentin johdosta tehtävä täysilukuisessa valiokunnassa, esimerkiksi sen jälkeen, kun valiokunta on tavanomaisessa menettelyssä hankkinut selvitystä asiasta 47 §:n 2 momentin perusteella.

Valiokunnalla ei ole käytännössä mahdollisuuksia itse ryhtyä ministereiden virkatointen laillisuuskysymysten arviointiin kuin enintään valiokunnassa muutoin vireillä olevien asioiden käsittelyyn liittyen. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei esimerkiksi yleisön keskuudessa synny erheellisesti kuvaa valiokunnasta eräänlaisena ylimääräisenä ja viimekätisenä ministerien toimia koskevien oikeusriitojen ratkaisijana, mistä sinänsä on jo ollut merkkejä näkyvissä.”

Edelleen samassa mietinnössä rinnastetaan perustuslain 117 §:n ylimpiä laillisuusvalvojia koskeva sääntely tältä osin 115 §:n ministerivastuusääntelyyn ja sen perusteluihin seuraavalla tavalla:

”Valiokunnan oma-aloitteisen toiminnan osalta oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen vastuunalaisuuskysymyksissä viitataan siihen, mitä edellä 115 §:n kohdalla on todettu.”

Ystävällisin terveisin,
Annika Lapintie
Kansanedustaja (vas)
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

---

Lähettäjä: Hannu Kuukkanen [hannu.kuukkanen@elisanet.fi]
Lähetetty: 12. maaliskuuta 2018 8:08
Vastaanottaja: Lapintie Annika
Kopio: Tölli Tapani
Aihe: Re: VS: VS: Oikeusvalvonnan laiminlyönti valtakunnanoikuteen oikaistavaksi

Hyvä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
Mainitsitte vastauksessanne, että yksityishenkilö ei voi viedä asiaa valtakunnanoikeuteen.

"Yksityisen henkilön kirjeen perusteella asia ei siis tule eduskunnassa 
vireille eikä myöskään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 
Viestinne on kuitenkin merkitty valiokunnalle tulleiden 
kansalaisyhteydenottojen listaan, joka annetaan tiedoksi valiokunnan 
jäsenille."

Tämä on varmasti kuten kirjoitatte MUTTA.
Olisiko kohtuuton pyyntö pyytää perustuslakivaliokuntaa ottamaan tämä asia itsenäisesti esille ja käsittelyyn. Vetoan jatkossa olevalla perustelullani tähän mahdollisuuteen.
Mitä perustuslaissa sanotaan asian saamisesta valtakunnanoikeuteen tai perustuslakivaliokuntaan käsiteltäväksi. Siitä alla poimintoja lakiteksteistä johon kirjeeni ja tuon linkitetyn julkaisun sisällön esille tuonnilla vaatimusta perustan.

http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Kun kyseessä on oikeuslaitoksen ja sittemmin oikeusvalvonnan tekemä pitkäaikainen ja pitkävaikutteinen systemaattinen lainvastaisuus, tämä viittaa vakavaan rakenteiseen korruptioon ja/tai virkatoverien kollegiaaliseen suojeluun. Tämän tapauksen saaminen oikeudenmukaiseen tutkintaa ja käsittelyyn olisi kunnian palautus Suomen oikeusjärjestelmälle. Muussa tapauksessa, ei Suomea voida kutsua enää oikeusvaltioksi, niin monta perustuslainkohtaa on tapauksen käsittelyn aikana rikottu. Mitä merkitystä on perustuslailla jos sitä ei Suomen oikeuslaitoksessa noudateta, eikä mikään instanssi halua edes sen noudattamista valvoa?
Perustuslaissa säädetään virkamiehen vastuusta seuraavaa (poimittu vain oleelliset kohdat):

101 § Valtakunnanoikeus
Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä tai oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa. (tässä tapauksessa kyse on oikeusasiamiehen laiminlyönnistä hoitaa hänelle säädettyä tehtävää oikeuden valvojana ja näin hyväksyen lainvastaiset tuomiot)
...

114 §
Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely (joka koskee myös oikeusasiamiestä)
Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta.
...
Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.

115 § Ministerivastuuasian vireillepano (joka koskee myös oikeusasiamiestä)
Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:
1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;
2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä
3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.
Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
(tämä viimeksi mainittu kohta olisi yksi mahdollisuus saada asia tutkittavaksi. Perusteena päätösten viittaaminen laajaan,  rakenteiseen korruptioon johon liittyy kollegiaalinen virkatoverin suojelu, päätösvirheet tutkimatta jättämällä. Perustuslaki 118 §)

Mitä virkavelvollisuuden laiminlyöntisyytteen nostamisesta sanotaan edelleen perustuslaissa:

117 § Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen oikeudellinen vastuu
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuuden tutkimisesta, syytteen nostamisesta heitä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa sekä tällaisen syytteen käsittelystä on voimassa, mitä 114 ja 115 §:ssä valtioneuvoston jäsenestä säädetään.

118 § Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)


Perustuslailliset syyt miksi tämä tapaus tulee saaattaa valtakunnanoikeuteen:

Kyseessä on oikeusasiamiehen laiminlyönti, joka on käsiteltävä valtakunnanoikeudessa, koska hän ei ole suorittanut hänelle säädettyä tehtävää:

109 § Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät
Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.

PERUSTUSKAIN KOHDAT JOITA ON RIKOTTU:

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
...
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
(tätä pykälää on loukattu. Hovioikeuden kaksi päätöstä ovat asunto-osakeyhtiölain vastaiset)

Perustuslaissa sanotaan myös:
6 § Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. (tässä tapauksessa tätä pykälää on myös loukattu. Hovioikeus on tehnyt kaksi Asunto-osakeyhtiötä suosivaa päätöstä vastoin omistusasiakirjoja)

Sekä: 15 § Omaisuuden suoja.
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
(erityisesti perustuslain tätä pykälää on loukattu. Hovioikeuden asunto-osakeyhtiölain vastaisilla päätöksillä on tapahtunut omaisuudenriisto korvauksetta)

18 § Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
...
(tätä pykälää on loukattu, koska asunto-osakeyhtiö on sysytemaattisesti käyttänyt virheellisiä hovioikeuden päätöksiä, mm. kiristykseen ja elinkeinotoiminnan haittamiseen)
21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
(tätä pykälää on loukattu, koska päätökset ovat olleet asunto-osakeyhtiölain vastaiset kahdessa hovioikeuden päätöksessä, eikä muutoslupaa ole joko annettu tai muutosvaatimusta ei ole käsitelty asiamukaisesti)
106 § Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. (tätä pykälää on myös loukattu, koska omaisuudensuoja (15 § )  kuuluu perustuslaillisiin oikeuksiin ja sitä ei ole noudatettu hovioikeuden päätöksissä, eikä oikeusasiamies ole tähän puuttunut) Tähän viittaa myös pykälä 107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

PERUSTUSLAIN VASTAISET PÄÄTÖKSET JOITA OIKEUSASIAMIES EI OLE TUTKINUT:
Hovioikeuden päätös 04.07.1990 No 958, S 89/14371
Hovioikeuden päätös 04.07.1995 No3602/95

Prosessi on jatkunut myös tällä väliajalla eri asteissa ja eri haasteina, eli on jatkunut 37 vuotta, eri oikeuden asteiden ja oikeusvalvonnan laittomia tuomioita oikaisematta.
Oikeusasiamiehen tutkimattajättämispäätös:  1.6.2007 Dnro 616/4/07

Päätökset ja tapauksen kronologia on esitelty tässä julkaisussa:

http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Ystävällisin terveisin: Hannu Kuukkanen

On 9.3.2018 11:29, Lapintie Annika wrote:

Hyvä Hannu Kuukkanen,

kiitokset viestistänne. Kysytte mahdollisuudesta saada ko. oikeustapaus 
perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. 

Perustuslakivaliokunnan tehtävistä säädetään perustuslaissa. 
Valiokunnan päätehtävänä on osallistua lakien säätämiseen eduskunnassa. 
Perustuslain 74 §:n mukaan valiokunta antaa lausuntoja sen käsittelyyn 
tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta 
sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. 
Kysymys on asioista, jotka ovat tulleet eduskunnassa asianmukaisesti 
vireille ja jotka lisäksi on lähetetty valiokuntaan tai ovat muutoin 
säännösten perusteella tulleet siellä käsiteltäviksi. Asian vireille 
tulosta eduskunnassa on säädetty perustuslaissa ja eduskunnan 
työjärjestyksessä. 

Yksityisen henkilön kirjeen perusteella asia ei siis tule eduskunnassa 
vireille eikä myöskään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. 
Viestinne on kuitenkin merkitty valiokunnalle tulleiden 
kansalaisyhteydenottojen listaan, joka annetaan tiedoksi valiokunnan 
jäsenille.

Ystävällisin terveisin,

Annika Lapintie

Kansanedustaja (vas)

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

On 9.3.2018 11:29, Lapintie Annika wrote:

Hyvä Hannu Kuukkanen,

kiitokset viestistänne. Kysytte mahdollisuudesta saada ko. 
oikeustapaus perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. 

Perustuslakivaliokunnan tehtävistä säädetään perustuslaissa. 
Valiokunnan päätehtävänä on osallistua lakien säätämiseen 
eduskunnassa. Perustuslain 74 §:n mukaan valiokunta antaa 
lausuntoja sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden 
asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin 
ihmisoikeussopimuksiin. Kysymys on asioista, jotka ovat tulleet 
eduskunnassa asianmukaisesti vireille ja jotka lisäksi on 
lähetetty valiokuntaan tai ovat muutoin säännösten perusteella 
tulleet siellä käsiteltäviksi. Asian vireille tulosta eduskunnassa 
on säädetty perustuslaissa ja eduskunnan työjärjestyksessä. 

Yksityisen henkilön kirjeen perusteella asia ei siis tule 
eduskunnassa vireille eikä myöskään perustuslakivaliokunnan 
käsiteltäväksi. Viestinne on kuitenkin merkitty valiokunnalle 
tulleiden kansalaisyhteydenottojen listaan, joka annetaan tiedoksi 
valiokunnan jäsenille.

Ystävällisin terveisin,

Annika Lapintie

Kansanedustaja (vas)

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

________________________________________

Lähettäjä: Hannu Kuukkanen 

Lähetetty: 7. maaliskuuta 2018 21:00

Vastaanottaja: Lapintie Annika

Aihe: Re: VS: Oikeusvalvonnan laiminlyönti valtakunnanoikuteen 
oikaistavaksi

Hyvä Annika Lapintie

En tiedä oletteko te tietoinen, tai voitteko osoittaa minut 
henkilölle, (sihteeristössä) joka olisi tietoinen tämän alla 
mainitun, tapaus Lehikoinen, käsittelyn tilanteesta?

Onko mahdollisuuksia sada sitä käsittelyyn ja jos, niin minkälainen

olisi aikataulu.

Ystävällisin terveisin: Hannu Kuukkanen

On 20.2.2018 13:19, Lapintie Annika wrote:

Hyvä Hannu Kuukkanen,

kiitos viestistänne. Olen saanut ko. asunto-osakeyhtiöasian oikeuskäsittelyä koskevan kirjasen. 
Välitän sen ja sähköpostiviestinne perustuslakivaliokunnan 
sihteeristölle liitettäväksi valiokunnalle tulleiden 
kansalaisyhteydenottojen listaukseen, joka jaetaan tiedoksi 
valiokunnan jäsenille.

Ystävällisin terveisin,

Annika Lapintie

Kansanedustaja (vas)

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

________________________________________

Lähettäjä: Hannu Kuukkanen 

Lähetetty: 11. helmikuuta 2018 13:15

Vastaanottaja: Lapintie Annika

Aihe: Oikeusvalvonnan laiminlyönti valtakunnanoikuteen 
oikaistavaksi

Hyvä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

Teille on jaettu (tai ainakin pitäisi olla jaettu) Lehikoisen

oikeustapauksesta kirjanen joka kertoo koko 37 vuotta kestäneen

oikeusfarssin taustan.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana teitä kiinnostaa varmasti,

miten perustuslaki toimii käytännössä ja miten sitä kunnioitetaan.

Valtakunnanoikeus on korkein ja viimeinen aste jossa virkavirheen tehneitä

virkamiehiä voidaan saattaa vastuuseen tekemisistään tai tekemättä

jättämisistään.

Kyseisessä oikeustapauksessa on 37 vuotta piiloiteltu hovioikeuden

lainvastaisia

päätöksiä (tuomiovirheitä) oikeusvalvonnan siihen puuttumatta.

Uskon, että olette kanssani samaa mieltä, että tämän ei tule kuulua

oikeusvaltion periaatteisiin.

Vetoamme nyt kansanedustajiin, jotta tämä oikeuslaitoksellemme kunniaton

asia saataisiin valtakunnanoikeuteen käsiteltäväksi, sen saattamiseksi

lainmukaiseen järjestykseen. Kyseessä on oikeusvalvonnan laiminlyönti

joka on oikaistava oikeuslaitoksemme maineen säilyttämiseksi.

Valtakunnanoikeuteen saattaminen edellyttää 10 kansanedustajan

allekirjoittamaa vetoomusta. Jos kansalaisten perustuslailliset oikeudet

ovat arvoinanne,

toivon, että editäisitte asian käsittelyyn pääsyä, sekä

allekirjoittaisitte tämän vetoomuksen.

Kehoitan tutustumaan julkaisun lopussa olevaan, kahden oikeustieteen

professorin lausumaan

hovioikeuden päätösten lainvastaisuudesta.

Kirjasen viimeisellä sivulla on valmis lomake jolla kansanedustaja voi

vetoomuksen suorittaa.

Mikäli ette ole saaneet kyseistä kirjasta, sen voi ladata PDF muodossa

osoitteesta:

http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Ystävällisin terveisin: Hannu Kuukkanen

Vanhempi erikostutkija, eläkkeellä

(en toimi Lehikoisen, vaan oikeuden puolesta)

--

Hannu Kuukkanen

Palautetta kirjasta; Tapaus Lehikoinen vastaan AsOy Lauttasaarentie 4

JURISTI ja Suomen paperiteollisuuden pitkäaikainen yritysjohtaja, eläkkeellä, kirjoitti kirjan luettuaan:

Hannu tere, olipa hurja stoori. Minusta kaimasi Hannu Tapani Klami
kirjoitti mainion yhteenvedon tapahtuneesta, mutta eipä purku/
oikaisuvaatimus toiminut. Jäi epäselväksi myöskin se, mitkä olivat
valitustuomioistuinten perustelut näkemyksilleen.
En ihmettele, että toinen kaimasi pelkää menettävänsä järkensä
valon.

… Ja kun olen lukenut asian tiimoilta käytyä
taistelua, niin luulen, että kohde on sikäli " saastunut ",
että taloyhtiö on täysin hullu, eikä koko hommaan saa
mitään tolkkua. En tosiaan tajua taloyhtiön asennetta.
Keltä se omistuksen oikeudenmukainen palautus on pois !?
Ihmiset ollaan hulluja.

KOKO TAPAUSAINEISTO löytyy osoitteesta >

Miksi ulkomailta seurataan Lehikoisen oikeustapausta?

Oikeusministeriön korruptionvastainen yhteistyöverkosto vaikuttaa olevan pelkkää paperia.
Aika alkaa valua loppuun ja mitään ei oikeasti ole aikaansaatu tässä toiminnassa. Vaikutelma on, että projekti on perustettu puhtaasti EU:ta hämäämään.
Linkki sivuille: http://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM050:00/2017

Lehikoisen oikeustapaus näyttää kiinnostavan ulkomaisia vierailijoita erityisesti.

Tilastojen mukaan: Yhdysvallat 9757 vierailijaa, Venäjä 904 vierailijaa, Ukraina 344 vierailijaa, Saksa 84 vierailijaa, muiden muassa. Jokainen uusi artikkeli tuo uuden erän ulkomaalaisia lukijoita. Venäläisten osuus on joukossa kasvava.

Blogi on käytännöllisesti katsottuna suomenkielinen muutamaa artikkelia lukuunottamatta.
Selainten käännösohjelmilla voidaan jonkin verran ymmärtää tarinaa mutta paljon jäännee arvailujen varaan.
Yksi taho, jota ei käännösongelmat estä, on eri maiden tiedustelupalvelut.
Blogin tilato kertookin, että n. ¾ vierailleista asiakkaista, tulee Linux koneista. Tämä taas kertoo, että asialla ovat joko instituutiot tai oppilaitokset. Siitä voimme päätellä edelleen, että lukijoiden mukana on myös tiedusteluhenkilökuntaa.

Nykyisen hybridisodankäynnin keinoihin kuuluu vahvasti sisäinen mielipidevaikuttaminen. Trollaukseen verkosta haetaan varmasti aseita. Samoin ei ole pois suljettua, että vihamieliset valtiot etsivät oikeusjärjestelmämme heikkoja kohtia. Jos saadaan selvitetyksi, että suomalainen oikeusjärjestelmä on korruptoitavissa se on yksi erittäin merkittävä vaikutuskanava. Onko Suomella varaa antaa tällaisia signaaleja vieraille valtioille? Kun virheellisiin oikeudenpäätöksiin ei puututa niitä oikaisemalla, ei voi jäädä muuta käsitystä, kuin että oikeusjärjestelmä on puolueellinen ja sitä kautta korruptoitunut ja sen päätöksiin voidaan pysyvästi vaikuttaa.

Myös poliittinen oikeusvalvonta on osoittautunut ”nukkuvaksi” lenkiksi oikeuden toteutumiseksi. Tämä kertoo, että kaikki on Suomessa mahdollista, kun vain etsitään käsiin tarkoituksiin sopivat henkilöt.
Omaisuudensuoja voidaan todeta heikoksi. Mm. jos haluat omistaa Suomessa jotakin korvauksetta, se käy päinsä etsimällä ”sopivat” henkilöt ja heidän sopimalla ”sopivalla” oikeuden päätöksellä. Oikea omistaja leimataan syylliseksi ja kaiken kukkuraksi oikeuskäsittelyjen maksumieheksi.

Kuinka se tehdään. Hae ohjeet täältä:

http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html

Sisäministeriön ympäripyöreä vastaus kirjeeseeni

Sisäministeriö on puhunut mutta ei missään tapauksessa halua puuttua oikopäätä oikeuslaitoksen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen korruptioon. Sehän ei käy. Piiskaisitko sinä kavereitasi ja ottaisit viellä sen jälkeen kenkää? Näinhän juuri rakenteellinen korruptio toimii. Onhan tässä mukana ohje asian tutkintaan saattamiseksi MUTTA, eihän sitä ole oikaistu, oikeuslaitoksen toimesta, 38 vuoden aikana runsaasta yrittyksestä huolimatta. Millä perusteilla se oikaistaisiin nytkään? Oikeudelliset perusteet eivät ole riittäneet ja rikosilmoitustakin on yritetty tuloksetta. Pitäisikö ehdottaa vauhditusta jollakin etuudella tai kiristystä työpaikalla, kuten on toimittu oikeuslaitoksessa Lehikoisen tapauksessa, häpeällisimmän kaavan mukaan. Oikeutta hakenut on tuomittu ja väärintekijöitä suojeltu?

Vahingon aiheuttajia on ollut kaksi. Ensimmäisenä tahona on omaisuudenriiston suorittanut taloyhtiö ja toisena vahingon aiheuttajana on ollut itse korkein oikeuslaitos joka on tuominnut asiassa vastoin omistusasiakirjoja. Se, jolla on omistusasikirjat on tuomittu tilojen menettäjäksi sille, jolla omistusksesta ei ole ollut minkäänlaista näyttöä. Oikeuslaitos ei virhettään myönnä, eihän niin voi tapahtua. Oikeusvalvonta ei ole asiaan puuttunut. Nyt lienee aika siirtyä, Ryhäsen vinkistä, uudelleen rikostutkinnan puolelle josko AsOy:n "kaverit" olisivat poliisin taholla vaihtuneet.

Kiitos poliisiylitarkastaja Sami Ryhäselle, joka tapauksessa, ystävällisestä vastauksesta.

KIRJE:
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vastaus kansalaiskirjeeseen

Asia
Olette 3.4.2018 sisäministeriön kirjaamoon lähettämässänne sähköpostissa
tiedustellut "Täydellinen oikeusfarssi"-nimisen kirjasen saapumista ja etenemistapoja
kirjasessa kuvatusta tapauksesta, jossa näkemyksenne mukaan liittyy korruptioepäilyjä.

Sisäministeriön poliisiosaston vastaus

Yllä mainittu kirjanen on saapunut sisäministeriön poliisiosastolle.
Sisäministeriön poliisiosaston tehtäviin ei kuulu suorittaa esitutkintalaissa (805/2011)
säädeltyä esitutkintaa eikä se ota kantaa kirjasessa kuvattuun tapaukseen
mahdollisesti liittyviin rikoslain (39/1889) tunnusmerkistöihin. Jos asianosainen katsoo
kirjasessa kuvattuun tapaukseen liittyvän rikosepäilyjä, hän voi tehdä poliisille
tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen lähimmällä poliisiasemalla tai poliisin
verkkosivuilla. Tutkintapyynnössä tai rikosilmoituksessa on yksilöitävä
mahdollisimman tarkkaan asianosaiset, tekoaika, saatavilla oleva aineisto ja muut
esitutkinnan aloittamisen arviointiin vaikuttavat seikat.
Jos asianosainen katsoo kirjasessa kuvatun tapauksen aiheuttaneen vahinkoa, hän
voi vaatia vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella korvausta esittämällä
yksilöidyn vaatimuksen vahingonaiheuttajalle.

Poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö
24.04.2018 klo 11:45. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.

FaceBook tilin puhdistus hakkereista

JOS jonkun FaceBook tili on hakkeroitu, kannattaa käydä lukemassa ohje hakkerin ulosheittämiseksi sivulta: https://www.facebook.com/notes/verkonvaarat-sivuston-tukiryhm%C3%A4/prismaviestien-poisto-ohje/1269274153205088/

Tilin hakkerointi ilmenee spämmiposteina sinun nimissäsi (sinun profiilillasi) eri FaceBook palstoille. Yleensä FaceBook Groupit ovat olleet näiden spämminlevittäjien riesana ja viattomia profiilin omistajia on jouduttu erottamaan groupeista profiilin saastumisen vuoksi.
 
FaceBook Grouppien ylläpiäjien tulee olla tarkkoina uusien jäsenpyyntöjen suhteen. Kannattaa tehdä muutamia turvakysymyksiä, joilla paljastuu, onko kyseessä todellinen profiilin omistaja.

Myös FaceBook kaveruuttaan tyrkyttäviä "henkilöitä" kannattaa testailla kysymyksin, mikäli profiili näyttää yhtään epäilyttävältä. Paras turva on, että vältät hyväksymästä yhtään tuntematonta kaveria.

Korruptionvastainen yhteistyöverkosto

Lähetin oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustajalle seuraavan kirjeen. Julkaisen sen myös verkossa, koska epäilen vahvasti, että tällä kirjeellä ei tule olemaan mitään vaikutusta, tai että edes saisin sieltä edes vastausta. Jos tulee, kerron sen myös mielelläni tällä palstalla:

--------------------------------KIRJE-------------------------------------

Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustaja

Tämän tapauksen käsittely tulee mittaamaan, toimiiko teidän instanssinne nimensä veroisesti.

Tässä tapauksessa on näkyvää konkretiaa, miten rakenteellinen korruptio oikeuslaitoksen sisällä tapahtuu.
Siviilioikeuden professori Juhani Kyläkallio on sanonut tästä tapauksesta: “Ettehän te taistele vain itsenne puolesta, vaan te taistelette kaikkien muidenkin omaisuuden suojan puolesta”. Hänen viestinsä tarkoittaa, että tästä on syntynyt ennakkotapaus johon voidaan vedota jokaisessa seuraavassa omaisuudenriistotapauksessa.

Kyseessä on erittäin vakava oikeuslaitoksemme hyvävelituomioiden ketju (37 vuotta jatkunut, sosiaalinen/rakenteellinen korruptio), josta löytyy selkeää näyttöä.

Onko oikeuslaitos niin pyhä, että se saa tuomita vapaasti omistusasiakirjoja ja Suomen perustuslakia ja asunto-osakeyhtiölakia vastaan? Kyseessä on perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu". Voiko sellainen oikeuslaitos ansaita "pyhyytensä", ja jos näin mielestänne on, olisin kiinnostunut kuulemaan vankan perustelunne.

Perustuslakimme 22§:sä lausutaan myös, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Subjektiivinen oikeus on kansalaiselle antama valta jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen tai turvaamiseen. Subjektiivinen oikeus merkitsee ihmisen oikeusasemaa oikeussuhteessa toiseen ihmiseen, jolla on toisen oikeutta vastaava velvollisuus... (tämä on oikeuslaitoksen kapulakieltä mutta tarkoittanee Suomeksi, että jokainen on lain edessä tasavertainen).

Asunto-osakeyhtiölaki sanoo myös: Finlex ® http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 Yhtiöjärjestys osoittaa omistus- ja hallintaoikeuden.
13 § 5) järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa
ja kohta  6) yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat; Tätä lainkohtaa ei hovioikeuden edustaja ole noudattanut myöskään.
Jos nämä pykälät eivät oikeudenkäsittelyssä toteudu, voidaan syyllä väittää, että on tapahtunut oikeudellista syrjintää ja sitä on tapahtunut todella pitkällä ajanjaksolla.

Oikeuden välinpitämättömyyttä todistavat muutamat oikeuslaitoksen edustajan lausumat. Vapaasti lainattuna: mm. "Suomesta ette tule oikeutta saamaan" ja "Nimenne on oikeuslaitoksessa kirosana" ja “Tämä juttu olisi kyllä saatettu oikaista mutta kun Lehikoinen on tehnyt siitä niin ikävällä tavalla julkisen” siis oikeuslaitoksen vääryyksistä ei tule puhua julkisesti. Nämä lausumat löytyvät sanasta sanaan oikein kirjattuina linkitetyistä dokumenteista. Hovioikeuden tuomari sanoi tuomioperusteita kyseltäessä mm. "Tekipä raastuvanoikeus uudessa käsittelyssään minkä päätöksen tahansa, tännehän ne jutut tulevat kuitenkin, mutta tämä tuomio ei tule muuttumaan". Kuulostaako tämä oikeudentuntoisen tuomarin puheelta?

Millä perusteellako väitän, että tähän kaikkeen on vaikuttanut rakenteellinen ja sosiaalinen korruptio?

37 vuotta, eri oikeusasteissa ja oikeusvalvonnassa, käsitellystä tapauksesta koottiin julkaisu joka jaettiin eduskuntaan ja pyydettiin kansanedustajia (10 kpl) viemään oikeusasiamiehen laiminlyönti perustuslakivaliokunnan kautta valtakunnanoikeuteen ratkaistavaksi. Näyttää siltä, että kymmentä oikeudentuntoista kansanedustajaa ei Suomesta enää löydy. Jokainen on sen verran ryvettynyt, että eivät tohdi osoitella toisia sormella, ja tarvitsevat hyviä suhteita oikeuslaitokseen (oikeuslaitoksen osoitetaan näin toimivan suhteilla).

Suomeen tarvittaisiin perustuslakituomioistuin oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole joten prosessi voi edetä tutkintaan ja valtakunnanoikeuteen, ainoastaan perustuslakivaliokunnan kautta. Tämän mahdollistaa kyllä laki. MUTTA...

MIKSI POLIITIKOT (kansanedustajat) eivät halua allekirjoittaa vetoomusta selkeästi perustuslain vastaisten päätösten kumoamiseksi?

He eivät ilmeisesti uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus ( Stig Hästö, veljensä Bror Hästön, AsOy:n hallituksen jäsen, tunnustuksen mukaan), sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu hovioikeuden tuomari” ( Karlo L. Ståhlberg ) joka ei ole "osannut" lukea tai ymmärtää omistusasiakirjoja, eikä ole "nähnyt" virallisesta pohjapiirroksesta missä siihen merkityt varastohuoneet sijaitsevat ja mihin niiden koko on piirretty. Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä, hänkin hovioikeuden tuomari, (Ukko Kiviharju) on väärentänyt tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin, "sopivaan muotoon", sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana on toiminut korkein oikeus siunaamalla päätökset tapausta tutkimatta. "Tutkimatta" on pakko sanoa, koska muuten heitä pitäisi syyttää rikollisen suojelusta. KKO:n päätös on hyvin niukasti vaivauduttu edes kirjoittamaan, se on kopioita virheellisistä tuomioista, kommentilla: "asia on ratkaistu". Toinen vaihtoehto KKO:n ratkaisuksi on ollut, että ei anneta valitusoikeutta. Näin on päästy helpoimmalla ikävästä tapauksesta käsiä likaamatta. Kuitenkin on osallistuttu virheellisten päätösten peittelyyn.
Oikeusasiamies ei ole  ottanut tapausta tutkittavakseen ja oikeusministeriössä painostettiin virkamies allekirjoittamaan kielteinen (väärä) päätös asiasta.
Kun perustuslakivaliokunnassa toimivat kansanedustajat, joiden joukossa on runsaasti lakimiehiä, ei sieltäkään sympatiaa irtoaa. Lakimiesten on syytä olla hyvissä väleissä oikeuslaitoksen kanssa, jos aikovat toimia alalla tulevaisuudessa. Millä nimellä tällaista riippuvuutta kutsuttaisiin? Kenties "rakenteelliseksi korruptioksi", koska se estää oikeuden toteutumisen).

Miksi TE nimittäisitte tällaista kohtelua oikeuslaitoksessa ja oikeusvalvonnassa, jonka pitäisi olla turvaamassa kansalaisten oikeusturva ja virheellisten tuomioiden oikaisuelin?

Pienyrittäjäkansalaisen roikkuminen 37 vuotta "hirressä", pystymättä myymään kiistanalaisia osakkeitaan irrottaakseen niistä rahaa liiketoiminnan kasvattamiseen tai nyttemmin, ansaitsemaansa eläkkeeseen, ei liikuta turvallisesti toimeentulevaa kansanedustajaa.
Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 4:n hyöty anastamistaan tiloista on promillien luokkaa sen Etelätuonti Oy:lle aiheuttamasta tappiosta. Tappiota on syntynyt (kiinteän omaisuuden realisoinnin mahdottomuudesta) mm. liiketoiminnan laajentamisen estymisestä, vientikaupan kuivumisesta, toteutumattomasta rakennushankkeesta, oikeudenkäyntikuluista, terveyden menetyksestä jne. AsOy haittaa edelleen jatkuvasti liiketoimintaa, estämällä osakkeiden myynnin ja haittaamalla niiden ulosvuokrausta. Eipä Stig Hästö tiennyt mistä kaikesta hän olisikaan ollut anteeksipyynnön velkaa, saattaessaan tämän prosessivyöryn liikkeelle oikeuslaitoksessa, asianajaja RR:n (nimi löytyy dokumenteista) ansiokkaalla avustuksella ystäväpireineen.
EIT silppusi valitushakemuksen kertaalleen "epäselvissä olosuhteissa", antamatta lopulta Suomea velvoittavaa päätöstä.

Suomen poliisilla ja oikeuslaitoksella ei näytä yleensäkään menevän kovin kaksisesti.
Suomen oikeuslaitoksen tila tuntuu kiinnostavan myös USA:ssa ja Venäjällä. Verkkoloki kertoo, että molemmista suunnista on tämän tapauksen aineistoa sisältäville verkkosivuille saapunut runsaasti lukijoita koneilta, jotka voidaan tunnistaa yliopistojen ja yhteiskunnallisten laitosten laitteiksi. Myös eri EU maista löytyy kiinnostusta. Muut maat ottavat kenties oppia suomalaisista oikeuskäytännöistä?

Tapaus löytyy, eduskunnalle jaetusta, lyhennetystä PDF versiosta osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf
Verkkosivuilla on koko oleellinen tausta-aineisto (kannattaa erityisesti lukea mitä kaksi oikeustieteen professoria on sanonut tästä tapauksesta):
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Rakenteisesta korruptiosta löytyy materiaalia oikeusministeriön palvelimella:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/#comments
Tapaus löytyy lyheltynä PDF versiona osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Jos tästä asiasta ei koskaan puhuta julkisesti, ei tämä tule korjaantumaankaan. Oikeuslaitos ei korjaa käytäntöjään, ellei sen ole pakko ja pako tulee vasta kun asia saa julkisuuspaineita. Oikeuslaitoksen henkilökunnan nipistelyt ja rasistiset kommentit, ovat pieniä pähkinöitä tämän rinnalla.
Suomi ei ole enää oikeusvaltio, sanoipa Transparency International mitä tahansa puutteellisine tilastoineen.
Transparency Finland yritti tuoda esille rakenteellisen korruption toimintaa Suomessa. Sen aktiivinen puheenjohtaja vaihtui sittemmin ja kiinnostus asiaan vaikuttaa hiipuneen siltä suunnalta. Toivoa sopii, että teidän oikeusministeriön alainen toimintanne korvaa tämän puutteen.

Rakenteellinen korruptio on poliitikkojen yksi vankka tukipilari. Poliitikot istuvat puolestaan isojen yritysten hallituksessa ja hoitavat, poliittisia rakenteitaan hyödyntäen painostuksen oikeusvalvonnan puolella. Tuo mallitapaus on toiminut juuri siten, lisättynä oikeuslaitoksen omalla, kollegiaalisella suojelulla. Korkein oikeus ei ole enää voinut tunnustaa hovioikeuden tuomareiden häpeällisiä rikkeitä, joten se on osallistunut virheiden peittelyyn.

Koko oikeuslaitos ei ole suinkaan huonoa ainesta mutta muutama heikko lenkki pystyy pilaamaan sen koko maineen.

Yhtiöjärjestys osoittaa omistusoikeuden

Osakehuoneistoissa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys on omistusoikeuden kirjaava asiakirja. Näin sanoo asunto-osakeyhtiölaki. Lakiteksti löytyy verkosta osoitteesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

Etelätuonnin tapauksessa yhtiöjärjestys sanoo, että Etelätuonnin hallintaan kuuluu sen omistamaan kahteen liikehuoneeseen asunto-osakeyhtiössä ”myymälä ja varastohuone”. Tämä on hyvin yksiselitteinen ilmaus. Varastohuoneen koko ja sijainti on piirretty ja merkitty vastaavalla tekstillä talon alkuperäiseen, viralliseen, leimattuun pohjapiirustukseen.

On siis määritelty hallintaoikeus ja kerrottu missä hallittavissa oleva tila sijaitsee ja piirroksen mittasuhteella on laskettavissa varaston koko. Yksinkertaista.

Tätä selkeää omistus/hallintaoikeutta ei hovioikeus ole kahdessa tuomiossaan kyennyt näkemään, raastuvanoikeuden päätösten vastaisesti, vaan on muuttanut tuomiot ja tuominnut tilat asunto-osakeyhtiölle kuuluviksi. Toisessa päätöksessään se on jopa manipuloinut yhtiöjärjestyksen tekstin uuteen muotoon, saadakseen varastotilan liiketilan yhteyteen ja pois kellarista jonne ne on pohjakuvassa piirretty ja merkitty. (perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu”. ) Hovioikeus ei noudata asunto-osakeyhtiölakia, eikä perustuslakia. Tämä osoittaa siltä suurta osaamattomuutta tai tietoista laittomuutta.

Vain omistusasiakirja on Suomen lain mukaan pätevä, laiton tuomio ei sitä voi olla. Tuomio on laiton, koska se ei noudata lakia, eikä omistusasiakirjoja. Tämä on helposti todettavissa aivan sisälukutaidolla ja maalaisjärjellä.
Tuomio koskee tuomarin luomaa, mielivaltaista tilannetta joka ei ole noudattanut omistusasiakirjan alkuperäistä tekstiä.  Oikeus ei voi mitätöidä omistusasiakirjan tekstiä, koska Asunto-osakeyhtiöllä ei ole minkäänlaista saantoa tiloihin osoittaa, eli tilojen hallintaoikeus ei ole siirtynyt AsOy:lle koskaan reaalimaailmassa. Myöskään minkäänlaista syytä tai vaadetta ei ole AsOy:n taholta esitetty, että varastotilat olisi ”riistettävä” liikkeiden hallinnasta oikeuden toimesta.

 AsOy vetoaa jatkossa vain oikeuden päätöksiin, ei omistusasiakirjoihin. Yhtiöjärjestyksen sanamuotoa se haluaa muuttaa useaan otteeseen, jopa kiristämällä eri tavoin. Tämä todistaa, että yhtiöjärjestyksen sanamuoto osoittaa muuta kuin oikeudenpäätös. Miten sellainen voi olla mahdollista? Siten, että oikeuden päätös on väärä ja asiakirja oikea.

Hovioikeuden laittomia tuomioita on seurannut 37 vuotta joukko oikeudenkäyntejä mm. korkeimmassa oikeudessa, joissa jokaisessa viitataan kahteen alkuperäiseen, hovioikeuden, asunto-osakeyhtiölain vastaiseen tuomioon sanoin: ”asia on ratkaistu”. Oikeusvalvonta hokee samaa jättämällä tapauksen tutkimatta, oikeusministeriössä annettaan painostettuna myötäilevä päätös.

Nyt asia vietiin eduskuntaan ratkaistavaksi ja toivottiin kymmenen kansanedustajan allekirjoituksen löytyvän vetoomukseen saattaa tämä asia lain mukaiseen järjestykseen. Näinhän ei näytä tapahtuvan. Kansanedustajista ei löydy edes noita kymmentä lakia kunnioittavaa henkilöä.

Tarvittaisiin perustuslakituomioistuin, oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole.

MIKSI POLIITIKOT (kansanedustajat) eivät halua allekirjoittaa vetoomusta selkeästi perustuslain vastaisten päätösten kumoamiseksi?

a)      he eivät uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus (Stig Hästö, veljensä Bror Hästön, AsOy:n hallituksen jäsen, tunnustuksen mukaan), sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu tuomari” (Karlo L. Ståhlberg) joka ei ole osannut lukea omistusasiakirjoja (eikä ole nähnyt pohjapiirroksesta missä varastohuoneet sijaitsevat). Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä on väärentänyt tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin, sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana, on korkein oikeus.

b)      tämä päätös käytetään osana poliittisia lehmäkauppoja (jos ette nosta meteliä tästä, niin me emme nosta meteliä jostain muusta).

c)      oikeuslaitoksen väärinkäytökset eivät nyt jaksa meitä kiinnostaa. ”Me säädämme lakeja” (yhden kansanedustajan vastaus), ei meidän tarvitse välittää siitä, noudattavatko tuomarit niitä eli eivät. Kansalaisten oikeusturva on aivan toissijainen asia.

”Perustuslakituomioistuin ei ole tarkoitettu kansalaisten tuomionoikaisuelimeksi” sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja muuten hän on oikeassa MUTTA perustuslakivaliokunta vie tapaukset valtakunnanoikeuteen. ”Valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan virkatoimessa lainvastaisesti menetellyttä valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä tai korkeimpien oikeuksien presidenttiä tai jäsentä vastaan. Syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä, valtioneuvoston oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies”. Tässä tapauksessa on kanne nostettu oikeusasiamiestä vastaan joka on laiminlyönyt tehtävänsä. Tie kulkee siis perustuslakivaliokunnan kautta.

LAKI SANOO:

114 § Ministerisyytteen nostaminen ja käsittely

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa käsitellään valtakunnanoikeudessa sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Syytteen nostamisesta päättää eduskunta saatuaan perustuslakivaliokunnan kannanoton valtioneuvoston jäsenen menettelyn lainvastaisuudesta. Eduskunnan tulee ennen päätöstä syytteen nostamisesta varata valtioneuvoston jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen. Asiaa käsitellessään valiokunnan tulee olla täysilukuinen.

Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.

115 § Ministerivastuuasian vireillepano

Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille:

1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella;

2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä

3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä.

Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.

116 § Ministerisyytteen nostamisen edellytykset

Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti.

Tässä tapauksessa on kyseessä oikeusasiamiehen tahallisesta tai törkeästä huolimattomuudesta. Kun kyseessä on oikeuden jäsenen (hovioikeuden tuomari) tekemästä rikoksesta joka on jätetty tutkimatta, ei tapausta voida pitää enää lievänä missään tapauksessa.
Lukekaa päätökset ja oikeustieteen professorien lausunnot asiasta.

Koko tämän oikeusfarssin merkityksellinen asiakirja-aineisto tuomioineen on luettavissa osoitteessa: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Ytimekkäämmin: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Tällaiset hovioikeudenpäätökset ja niiden systemaattinen suojeleminen korkeimmassa oikeudessa ja oikeusvalvonnassa, osoittaa syystemaattisen kollegiaalisen ja rakenteisen korruption olemassaolon oikeuslaitoksessamme. Suomea ei voida kutsua oikeusvaltioksi.