Sivut

tiistai 22. lokakuuta 2019

Suomi jarruttaa korruptiontorjuntaa



OECD:n Lahjonnan työryhmän raportti
 
Tämä raportti on surullista luettavaa, siitäkin syystä, että Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Häpeäisin suomalaisena poliitikkona ja presidenttinä keskustella Ukrainan ja Puolan asioista näillä papereilla. Raportissa kerrotut tulokset osoittavat kuinka haluton Suomi on ratkaisemaan sen sisällä rehottavaa piilokoruptio-ongelmaa.
Kysehän on ilmeisimmin siitä, että samat piilokorruptoituneet poliittiset ryhmät ovat tekemässä piilokorruption vastaista työtä, Tuloksista ei voi juuri muuta odottaakaan, kuin viivytystaistelua.

Lahjonnan työryhmän yhteenveto ja päätelmät

Yhteenveto havainnoista.
Vapaamuotoinen Google-käännös OECD:n raportista osa1:

1. Helmikuussa 2019 Suomi toimitti vaiheen 4 kirjallisen seurantaraporttinsa OECD: n lahjonnan työryhmä (työryhmä). Raportissa hahmoteltiin Suomen ponnisteluja panemaan täytäntöön saamansa 15 suositusta ja käsittelemään seurantakysymyksiä yksilöitiin vaiheen 4 arvioinnissa maaliskuussa 2017. Saatujen tietojen perusteella työryhmä totesi, että Suomi pani kokonaan täytäntöön 2 suositusta, pani osittain täytäntöön 7 suositusta mutta ei lainkaan 6:tta suositusta.

Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa ...

Alkuperäinen tekstiosuus raportin yhteenvedosta, osa 1:

Summary and Conclusions by the Working Group on Bribery
Summary of findings
1. In February 2019, Finland submitted its Phase 4 Written Follow-Up report to the
OECD Working Group on Bribery (Working Group). The report outlined Finland’s efforts
to implement the 15 recommendations that it received and to address the follow-up issues
identified during its Phase 4 evaluation in March 2017. In light of the information provided,
the Working Group concluded that Finland fully implemented 2 recommendations,
partially implemented 7 recommendations, and did not implement 6 recommendations.
Overall, Finland has shown limited progress in addressing the Working Group’s concerns...

Koko raportti löytyy osoittesta:

 Raportti jatkuu osassa 2:
Vapaa Googlekäännös:

2. Suomen 4. vaiheen raportissa työryhmä totesi, että Suomi oli aktiivisesti pannut täytäntöön ulkomaisia ​​lahjontalakejaan ja osoitti kykynsä tehokkaasti havaita, tutkia ja syyttää ulkomaista lahjontaa. Ryhmä esitti kuitenkin huolensa siitä, että Suomella on kohtuuttoman korkea vapauttavien tuomioden määrä, koska kaikki viisi tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettua menettelyä johtivat kaikkien osapuolten vapauttamiseen ulkomaisissa lahjontatapauksissa.
Kaksi vuotta myöhemmin työryhmä oli vakavasti huolestunut siitä, että Suomi ei ole jatkanut täytäntöönpanotoimia vaiheen 4 arvioinnin jälkeen. Uusia syytöksiä ei ole havaittu, eikä matriisiin tallennettujen syytösten suhteen ole ryhdytty toimenpiteisiin.

Alkuperäinen teksti:
2. In Finland’s Phase 4 report, the Working Group noted that Finland had been active in enforcing its foreign bribery laws and demonstrated its ability to effectively detect, investigate and prosecute foreign bribery. However, the Group raised concerns about Finland’s discouragingly high acquittal rate, since all five proceedings referred to court resulted in the acquittal of all parties for foreign bribery. Two years later, the Working Group is seriously concerned about the lack of further enforcement efforts by Finland since its Phase 4 evaluation. No new allegation has been detected and no steps have been taken in relation to the allegations recorded in the Matrix.


SELITYS, mitä tarkoittaa OECD:n Matrix?
The Common Evaluation Matrix: What is it?
A set of proposals, reflecting accepted evaluation
practice, to guide the conduct and implementation of
the core comparative parts of the Phase 2
Evaluation exercise and the eventual Synthesis

KÄÄNNÖS Googlen tekemänä:
Joukko ehdotuksia, jotka heijastavat hyväksyttyä arviointia
käytännössä ohjaamaan vaiheen 2 keskeiset vertailevat osat
Arviointityö ja mahdollinen synteesi

Suomeksi se tarkoittanee, tässä tapauksessa, rekisteröityä joukkoa syytteitä, joiden etenemistä seurataan OECD:ssa. Iso osa seuratuista tapauksista ei liiku. Olisiko politiikkaa jälleen jarruineen pelissä ja mikä instanssi johtaakaan Suomen oikeuslaitosta joka ei saa aikaan oikeudenmukaisia päätöksiä?
VASTAUS: hallitus. Siihen valittujen henkilöiden kautta vallassa olevat poliittiset puolueet. Amen.

perjantai 18. lokakuuta 2019

Korruptiota on myös Suomessa


Kansan Uutiset: UP/MIKA PELTONEN 11.12.2018
Otsikolla: Korruptiota on myös Suomessa
Oikeuskansleri Pöysti: "Torjunta vaatii jatkuvaa valvontaa."
"Osa Euroopan neuvoston korruption vastaisen elimen GRECO:n suosituksista on toteutunut Suomessa hitaasti, jos ollenkaan."
Kommentti: 17 vuotta on Suomi valmistellut, kolmen vuoden lykkäyksin, virka-aseman väärinkäytön kriminalisoivaa lakia. Eipä näytä laki valmistuvan koska valmistelijat ovat itse mukana rakenteellisen korruption syvässä suossa.
"Myös kansanedustajien lahjuksia koskeva sääntelymme poikkeaa GRECO:n suosituksista, Pöysti kertoo." "Oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi seminaarissa hallituksen suunnittelevan lobbausrekisteriä."
Lainaukset: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4005268-korruptiota-on-myos-suomessa

TAPAUSESIMERKKI 
Vasemmistoliiton Annika Lapintie toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2018 jolloin Lehikoisen tapausta yritettiin saada käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Eipä saatu. Lapintien perustelu oli, että perustuslakivaliokunta ei ole tuomioiden oikaisuelin (vaikka se on perustuslainvastaisia tuomioita oikaissut ja sen toimen kuvauksessa niin on luettavissa). Ehkä Lapintietä ei jaksa kiinnostaa henkilölle ja PK-yritykselle tehty vääryys, vaikka PK yritykset ovat tällä hetkellä se potentiaalisin työllistäjä Suomessa. Sijoitus olisi kannattava, jos duunarien ääniä tavoitellaan.

Perustuslakivaliokunnan tehtävästä sanotaan mm, "Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin."
Suomessa ei mikään muukaan instanssi tutki tuomioiden perustuslainmukaisuutta. Tämä on karkea puute oikeusvalvonnassa joka toimii tällä hetkellä poliittisin nimityksin, eli ei ole irrallaan poliittisesta ohjauksesta eli rakenteellisen korruption rasitteesta. Tosin perustuslakivaliokuntakin koostuu poliitikoista. Olisi saatava puolueettomista henkilöistä koottu perustuslakituomioistuin, nimenomaan korrputoitujen päätösten oikaisuelimeksi. 

Yksikään kansanedustaja ei allekirjoittanut vetoomusta tapauksen käsittelemiseksi perustuslakituomioistuimessa. Miksi ei? No siksi, että se olisi horjuttanut tapauksen käsittelyn aikana tehtyjen poliittisten hyvävelipäätösten pitävyyttä, sekä nostanut hovioikeuden ja korkeimman oikeuden rakenteellisen korruption verkoston lainvastaisen toiminnan ja virkavelisuojelun jälleen kerran parrasvaloihin. 

Perustuslain vastaista on omaisuuden riisto vastoin omistusasiakirjoja. Perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu”.
Perustuslain vastaista ja ihmisoikeuksien vastaista on eriarvoinen kohtelu Suomen oikeuslaitoksessa. 
Lehikoisen tapauksesta kirjoitti Professori Juhani Kortteinen:
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1. artiklaa on
loukattu samoin 13 ja 14 artiklaa. Menettelyssä,
jossa asiasta on päätetty, on loukattu EIS:n 6(1) artiklaa.
Koska kyseinen asiantila, jossa valittaja ei edelleenkään pääse laillisen omistusoikeutensa mukaisesti hallitsemaan em. varastotiloja jatkuu edelleenkin, kyseessä on jatkuva ihmisoikeusloukkaus.

EIKÄ ASIALLE OLE EDELLEENKÄÄN SAATU LAINMUKAISTA PÄÄTÖSTÄ v.2019
Yli 30 vuotta on asiaa jauhettu eri suunnilta ja aina onnistutaan laillisuusperiaatteet unohtamaan ja sivuuttamaan eri käsittelyissä.
Tapauksen verkkoviestintää on seurannut, vuodesta 2016 alkaen, yhteensä noin satatuhatta lukijaa. Tällä blogilla on ollut 60-90 kävijää päivässä ja 1800-2600 kävijää kuukaudessa. Sivuja on selattu 2500-3900kpl/kk. Lukijoita on ympäri maailmaa (selainkäännökset ilmeisesti toimivat riittävän hyvin). Yhdysvallat vetää voiton 9971 lukijakäynnillä, Suomessa on 2864 lukijaa ja Venäjällä 1058 lukijaa, Ukrainassa 602 ja muissa valtioissa n.300 lukijaa, yhteensä 15 242. Tämä tilasto koskee vain tätä blogia. Muualla verkossa viesti on esillä vielä laajemmin, eli yhteisnäkyvyys on ollut tuon yli sadan tuhannen lukijan luokkaa (ks. edellinen artikkeli).

Oikeuslaitoksen edustajat ovat myös seuranneet Lehikoisen verkkoviestintää, koska sieltä suunnasta on kantautunut kommentteja. Verkossa olevat asiakirjat ovat kaikki julkisia joten niihin ei ole pystytty vaikuttamaan. Ainoastaan yksi muistio on poistettu asianomaisen pyynnöstä, inhimillisyyssyistä. Kyseessä oli hänen uransa vaarantuminen, joka on yksi rakenteellisen korruption keino pitää tapauksiin osalliset ruodussa. Hänen virkatoverinsa olivat muistiosta huomauttaneet asianomaiselle. 


tiistai 15. lokakuuta 2019

Tämän Blogin aiheen lukijatietoja

Lehikoisen tapaus on ollut verkossa vuodesta 2016. Olen kerännyt eri verkkosivuilta tämän tapauksen lukijatietoa ja yhteensä aihe on kiinnostanut näiden vuosien aikana 129.296 lukijaa. Kiitos teille mielenkiinnostanne Suomen piilokorruptoituneen yhteiskunnan kyseenalaisia oikeuskäytäntöjä kohtaan.

2019 18134
2018 56900
2017 18925
 2016 20104
verkkosivut  yht  114063
plusBlogger    15233

Yht. lukijat   129296

Tästä saldosta puuttuu vielä "oikeus.fi" sivujen aineiston ja FaceBook sivujen lukukerrat (koska siellä ei ole laskureita tai lokitietoja saatavilla)

Tässä Blogissa on lukijoita ympäri maailmaa:
Yhdysvallat 9988,
Venäjä 1059,

Suomi 2867
U
kraina 602,

Alankomaat 220 (EU/SPP) 
Venäjä 1058
Ukraina 602
mm.

Lukijoita on Bloggerin lokitietojen mukaan ympäri maailmaa. USA:ta, Venäjää ja Ukrainaa tuntuu erityisesti kiinnostavan Suomen oikeuskäytäntöjen laatu. Maailmalla seurataan mitä meillä tapahtuu.
Sisällöt ovat suomenkielisiä mutta selaimissa on kääntäjä. Vaikka käännös on kehnoa, kyllä siitä asia selviää jos niin halutaan. luetaan Linux koneilta (64,5%) pääasiassa, joten lukijakunta vaikuttaa olevan maiden hallintoon liittyvistä piireistä, yliopistoista ja korkeakouluista. Aivan oikea kohderyhmä.Tiedustelulaitokset ja yliopistot myös käännättävät aineistoja.
Olen pahoillani Suomen puolesta, että tähän asiaan ei ole saatu lain mukaista oikaisua koskaan aikaiseksi. Aikaa on ollut yli 30 vuotta. Edelleenkin, tänä päivänä, oikeusministeriössä ja hallituksessa, jarrutetaan EU:n vaatimaa lakiuudistusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi. Tämä tarkoittaa, että piilokorruptio saataisiin virallisesti rangaistavien toimintatapojen piiriin.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Oikeus saattaa tapahtua kiertotietä

Lehikoisen FaceBook sivulle oli ilmestynyt teksti jossa kerrottiin Åsa Krookin tuomiosta.
Åsa työskenteli AsOy  Lauttasaarentien 4, juristina hieman sen jälkeen, kun hänen isänsä Igvar Krook oli, KKO:n valituksen hylkäämällä, tuominnut Etelätuonti/Lehikoisen oikeustapauksen päätöksen AsOy:n hyväksi. Krook oli tuolloin korkeimman oikeuden tuomari tämän istunnon kokoonpanossa.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/KKOpaatos1995.html  (peitetty nimi on Ingvar Krook, Åsan isä)
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/sukulaissuhde.html

------------------VIESTI-------------------

Mirja E Solomon
Oikeus toteutuu hitaasti, mutta varmasti! AA Åsa Krookin huonosti hoitamasta asiasta ja kohtuuttomista, perusteettomista laskutuksista tehtiin valitus AA-liiton valvontalautakuntaan. Lopputuloksena ÅK:lle määrättiin 5000 euron seuraamusmaksu (toiseksi korkein rangaistus ennen erottamista liitosta), josta hän valitti hoviin. Valvontalautakunnan päätöstä ei muutettu. Valvontalautakunta myös katsoi, että AA Krook oli ylilaskuttanut asiakastaan ja 80.000 euron lasku suositettiin alennettavaksi 15.000 euroon. Tämä asia on kirjattu vuoden 2016 valvontaraporttiin ja on sieltä luettavissa.
-----------------------------------------------

Lainaus Etelätuonti / Lehikoisen kirjasta:

"1.9.1995 Valituslupahakemus jätettiin korkeimmalle
oikeudelle. Yhtenä perusteena oli mm.
se, että tuomion perusteluissa yhtiöjärjestyksen
sanamuotoa on muutettu merkitykseltään
päinvastaiseksi (asiakirjamanipulaatio).

http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1995.html  (omistusasiakirjan sanamuoto on muutettu merkitykseltään "sopivaksi" tuomiolauselmassa)

8.11.1995 Korkeimmasta oikeudesta ei myönnetty
valituslupaa. Allekirjoittajana nuorempi
oikeussihteeri Eva-Maria Anderzén, joka
toimi myös esittelijänä. Helsingin korkeimman
oikeuden oikeusneuvos eli jäsen oli tuolloin
Ingvar Krook, jonka tytär Åsa Krook muutti
2 kk päätöksen jälkeen Lauttasaarentie 4:ään
asumaan. Tytär toimi myöhemmin AsOy Lauttasaarentie
4:n juristina, sekä toimitti Lehikoisen
lakimiehelle, Kavoniukselle, vastineet
Vaasan hovioikeudesta. Fax-papereiden reunassa
lukee ”Vaasan hovioikeus”. Ingvar Krook
oli tuolloin jo siirtynyt Vaasan hovioikeuden
presidentiksi. Nämä seikat (todisteet) eivät
näyttäneet vaikuttavan tuomarin jääviyteen asiassa,
tai osoittamaan, että taustalla saattoi olla
muita vaikuttimia kuin lain kirjaimen mukainen
tai edes tuomarin puolueettomaan harkintaan
perustuva oikeus.
Asiakirjamanipulaatioon ei KKO puuttunut
mitenkään, näin se osallistui virheen peittelyyn.

Koko oikeusfarssin aineisto: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/

tiistai 28. toukokuuta 2019

17 vuotta korruptiolain jarruttelua ja korruptio voi hyvin


Suomi on hyväksynyt vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen MUTTA… kahdella varauksella, joista toinen oli vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoiminen. Tämä ei ole mikään ihme, sillä Suomi ei ole oikeusvaltio, vaan virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin halutaan vaikuttaa ihan lain suojaamana. Sitä kutsutaan myös nimellä ”maan tapa”, jolle halutaan jatkoaikaa ilmeisesti, jotta ehditään miettiä, miten tapaa jatkettaisiin sittemmin lakia kiertämällä.

Suomi venkoilee lain hyväksymisen kanssa kolmen vuoden jaksoissa, eli pyytää EU:lta aina uusia lykkäyksiä, jotta maan tapa saisi rauhassa jatkua. 17 vuotta on saatu lykättyä lakia ja viimeinen venytys on vuoteen 2021.
Ja edelleenkin: ”vaikutusvallan kauppaaminen ei ole Suomessa rangaistavaa”.

”Enemmistö lausuntojen antajista kannatti uuden rikosnimikkeen säätämistä. Sitä vastusivat selvästi vain Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Asianajajaliitto ja vaalirahalainsäädäntö kehittämässä ollut ministeri Lauri Tarasti.”
Eipä tuo vastustajien lista ole yllätys suinkaan.

Viro, Norja ja Ruotsi ovat osanneet säätää lain mutkitta, Suomi ei näytä laillisuuteen ja oikeuteen pystyvän, tai edes sitä haluavan. Laittomasti asiat sujuvat paljon mukavammin.

perjantai 17. toukokuuta 2019

SuomenKuvalehti 19/2019 ”Liian utelias poliisi”

SK:n toimittajat: (Jarno Liski, Salla Vuorikoski), kommentit blogin kirjoittajan
 
Vääriin tuomioihin huomionsa kiinnittänyt rikoskomissaari Kari Lintilä joutui itse syytettyjen penkille ja menetti virkansa. Näin Suomen hyvävelijärjestelmä suojelee rikoksentekijöitään, kun tekijä on riittävän isokenkäinen ja virkakoneistossa on sopivasti tuttuja tai vaikutettavissa olevia henkilöitä.
”Lintilä ei ollut pitänyt näkemyksiä piilossa, vaan oli kertonut myös julkisuudessa, että hänen kokemustensa perusteella laki ei ollut sama eliitille ja tavallisille ihmisille.
Huolestuttavaksi tämän tapauksen tekee myös se, että asian yhteydessä mainitaan korkeissa asemissa olevien poliitikkojen nimiä, Sauli Niinistöä ja Matti Vanhasta myöden.
Vanhempi konstaapeli oli kertonut että Kokoomuksen puoluesihteeri Harri Jaskarin paritusrikostutkimus (johon huippupoliitikot liittyvät) tyssäsi esimies Tolvasen päiväkävelyyn pääministeri Vanhasen kanssa.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/rikoskomisario-kiinnostui-poliitikon-vanhasta-paritusepailysta-yhtakkia-tyohuoneen-lukko-oli-vaihdettu-ja-kulkulupa-peruttu/




Toinen Suomen Kuvalehden  artikkeli kertoo saman jutun oikeudenkäynnistä


Kotimaa 9.5.2019 12:20 Salla Vuorikoski :

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pikku-riski-etta-paska-lentaa-kiihtynyt-todistus-paljasti-etta-poikkeuksellisen-poliisirikosoperaation-takana-oli-huoli-presidentista/?shared=1076486-bcfe4d60-999



Oikeudenkäynnin epälogiikkaa:

Tämän operaation käynnistyessä Lintilää epäiltiin virkasalaisuuden rikkomisesta sen perusteella, että hän olisi luovuttanut toimittajille salassapidettävää materiaalia. Kyse oli esitutkintapöytäkirjan liitteenä olleesta, Jaskarin entisen naisystävän lääkärintodistuksesta. Sen sisältö oli selostettu julkisesti jo syyttäjän päätöksessä vuonna 2006.

Lisäksi Lintilää epäiltiin viraltapanon käynnistyessä virkavelvollisuuden rikkomisesta sillä perusteella, että hän olisi jättänyt asiakirjasta perimättä kopiomaksun 50 senttiä sivulta.
(Kenellä rikostutkijalla, tai syyttäjällä, on ollut pokkaa nostaa tällainen esiin "syytteenä" jutun yhteydessä. Vaikuttaa kovin epätoivoiselta.)

(”salassa pidettävä” lääkärinlausunto oli julkaistu jo syyttäjän päätöksessä vuonna 2006 ja kopiomaksun suorittamatta jättäminen on lähinnä naurettava tekosyy ja täysin suhteeton siihen, mitä nyt on tapahtunut (erottaminen ja oikeudenkäsittely) ja on tapahtumassa. Kumpikaan  syy ei ole kestävä virkasalaisuuden ja  virkavelvollisuuden rikkomisena. Ollaanko tässä jutussa oltu näin epätoivoisella tavalla liikkeellä? Hosuminen vaikuttaa ”ylhäältä” luodusta paineesta johtuvaksi. Jotakin tarttis tehdä, kun käsketään, mutta mitä?) Lopultakin syyttäjä sai pystyyn syytteen Kari Tolvasen kunnianloukkauksesta, virkavelvollisuuden rikkomissyytekin on edellen voimassa.


Kuulusteltu prostituoitu:


”Minulla on hallussa kuvia, missä olen Harrin kanssa yhdessä juhlimassa puoluehenkilöiden kanssa Tampereella”, nainen kertoi kuulusteluissa.
Häntä ei kuultu oikeudessa. Nainen on myös kiistänyt Iltalehdelle väitteen, että huippupoliitikot olisivat soitelleet hänelle.
(Kun tiedetään, että nainen on prostituoitu, hän varmasti sanoo, mitä "käsketään". Muu olisi haitaksi hänen ammatilleen. En pitäisi häntä tämän vuoksi luotettavana todistajana, joten ei ole ihme, että häntä ei ole kuultu oikeudessa. Tosin hänet olisi voitu velvoittaa luovuttamaan nuo kiistellyt kuvansa tutkintaan ja oikeudelle. Ihmetellä sopii, miksi näin ei ole menetelty? Vai onko?)



"Oikeudessa käytiin pitkällisesti läpi Jaskari-jutun yhteydessä käsiteltyjä valokuvia ja sitä, minkä luonteisia kuvat olivat olleet.
Myös Eriksson kertoi nähneensä kuvan, jossa olivat kokoomuslaiset Niinistö, Ilkka Kanerva ja Jaskari sekä kaksi naista. Hänen mukaansa kyse oli kuitenkin tavallisesta juhlakuvasta. Jaskari-jutun esitutkintapöytäkirjoihin tällaisia kuvia ei merkitty."
(Kuvien olemassaolo ja sisältö perustuu vain kertomuksiin. Miksi kuvia ei ole tutkimus- ja oikeudenkäyntiaineistossa, jos niissä kerran ei ole mitään raskauttavaa? Tai jos niissä sittenkin on jotain raskauttavaa, niitä ei kannata näyttää oikeudessa? Vain puolueellinen oikeus toimii todistusaineistoa valikoimalla tai valikoiden hylkäämällä).
Tämän ensikäden tiedon jälkeen lehdessä on julkaistu vastaavia kuvia kyllä. Ovatko nämä ne "nähdyt kuvat"? Mistä lehti oli ne saanut?




"Epäselväksi jäi, miksi televalvontatietoja ei olisi hankittu Jaskari-jutun paritusepäilyn selvittämistä varten, vaikka useat todistajat kertoivat, että se on tavanomainen tapa tutkia paritusta."
(Eriksson itsekin kertoi kuulusteluissa, että televalvontatietoja oli otettu parin kuukauden ajalta. Jutulle on nyt kuitenkin edullista, että televalvontatietoja ei ole oikeudessa käytettävissä, kuin parin viikon ajalta ja Erikssonin hyvä muisti teki taas tepposen? Juuri näin toimii hyvävelioikeus ja aineistoja "katoaa", tai ei hankita)


Matti Vanhanen: Häneltä kysyttiin väitetystä puistokävelystä Tolvasen kanssa.
”Väitteen mukaan Tolvanen olisi kertonut vuonna 2006 Jaskari-jutun tutkijoille, että hän olisi käynyt kävelyllä pääministerin kanssa ja että ”paritustutkinta loppuu tähän”. Vanhanen sanoi oikeudelle, että väite ei pidä paikkansa.
Syytteessä olevat poliisit toistivat oikeudessa kertomuksensa siitä, miten tapahtumat vuosina 2017 ja 2006 etenivät. Poliisikuulustelussa vanhempi konstaapeli oli todistajana kertonut puistokävelystä seuraavasti:
”Tolvanen tuli ryhmän huoneeseen ja kertoi olleensa kävelyllä pääministerin kanssa.”
Oikeudessa hän kuitenkin sanoi, että poliisilaitoksella kulkenut huhu asiasta oli saattanut vaikuttaa hänen mielikuviinsa.”
(Tämä sanomansa kannattaa kiistää, koska se osoittaisi kiistattomasti poliittisen vaikuttamisen poliisitutkintaan.)



Väkivaltarikosyksikön päälliköstä, Kari Tolvasesta, tuli sittemmin Kokoomuksen poliitikko. Sillä ei, Tolvasen kertoman mukaan, ole mitään yhteyttä tapahtumiin. ”Muistaakseni pyytäjä oli puoluesihteeri Taru Tujunen. Jostain sieltä keskuskonttorin virkamiespuolelta se pyyntö tuli”.
Merkittävät virat tuppaavat tulemaan ihan ”merkillisiltä tahoilta”, yllättäen ja tilaamatta.

Iltaslehti julkaisee lisätietoa Lintilä/Jaskarijutusta:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4c93004a-4512-4032-b60e-df1eaee58329

Hesarissa on myös artikkeli oikeudenkäynnistä:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006095295.html?fbclid=IwAR3WYtyspTY2FjJgKfza-V1c_8xjgun7AiFEKdeOb11YxJBoCOy-nhl5x0Y

Suomen Kuvalehden selostus oikeudenkäynnistä:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pikku-riski-etta-paska-lentaa-kiihtynyt-todistus-paljasti-etta-poikkeuksellisen-poliisirikosoperaation-takana-oli-huoli-presidentista/?shared=1076486-bcfe4d60-999&fbclid=IwAR3Z9ndVcGWYhtFkqxyrHiXmlhD3Wk2yhRlSV-quPme7RLl-y6F5Gac2vTk