Poliittinen ja taloudellinen valta ja tuttu tuomari, takaa sopivat oikeudenpäätökset ja ne siunataan hyväveli- "oikeusvalvonnassa". Lue myös taustamateriaalin dokumentit ja luotettavien lehtien artikkelit.
”Malttia ja kompromisseja”
Suomen kuvalehti 1/2021 / Eeva-Liisa Hynynen
Artikkelissa on nostettu esiin aihe ”poliittista juridiikkaa”. Sitä kannattaa tarkastella artikkelia laajemminkin.
Tuomas Pöysti kertoo mielipiteitään tapaus Pekka
Haavistosta, sekä yleensä ”ministerisuojasta”. Onko jotkut lain edessä
eriarvoisia ja miksi?
Politiikka on vahvasti edustettuna oikeusvalvonnassa. Miten kukaan kuvittelee,
että oikeusvalvontaa tehdään puolueettomalta pohjalta?
On tarpeetonta kysyä onko oikeusvalvonta
poliittisesti värittynyt?
On tarpeetonta kysyä myöskään, onko VALTAKUNNANOIKEUS poliittisesti värittynyt,
koska nimitetyt ovat valtaosin, nimenomaan poliittisten puolueiden edustajia.
Valtakunnanoikeuden päätehtävä olisi toimia valtakunnan ylimpänä, oikeuden toteutumisen valvojana. "Valtakunnanoikeus
käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä tai
oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden
tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta
menettelystä virkatoimessa."
Valtakunnanoikeuden jäseniksi ja varajäseniksi
toimikaudelle 1.1.2020 - 31.12.2023 valittiin eduskunnan täysistunnossa
perjantaina 13.12. seuraavat henkilöt:
jäseneksi varatuomari, kansanedustaja Johannes Koskinen (SD) varajäsenenään kansanedustaja Tarja Filatov (SD),
jäseneksi oikeustieteen kandidaatti Ritva Viljanen (SD) varajäsenenään kansanedustaja Mika Kari (SD),
jäseneksi varatuomari, kansanedustaja Leena Meri (PS) varajäsenenään varatuomari Laura Korpinen (PS),
jäseneksi oikeustieteen maisteri, kansanedustaja Antti Häkkänen (KOK) varajäsenenään varatuomari, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (KOK),
jäseneksi asianajaja Anssi Kyllönen varajäsenenään varatuomari Eeva-Maria Maijala. (henkilöiden puoluekannat eivät ole tiedossa)
Onko perustuslakivaliokunta poliittisesti
värittynyt? Epäilemättä, koska kaikki jäsenet ovat poliitikkoja.
Tämä tosin näyttäisi periaatteessa kaikista tasapuolisemmin (demokraattisesti)
nimitetyltä oikeusvalvonnan elimeltä mutta sekin toimii juuri niin
tasa-arvoisesti, kuin miten asioista puolueiden kesken mahdollisesti sovitaan.
Samoin se ei kuulemma (vastoin tarkoitustaan) periaatteessa puutu, kuin perustuslain säätämisen yhteydessä tehtäviin
lain valmistelun perustuslainmukaisuuden arviointia koskeviin päätöksiin.
Se
toimii virkasyyteasioissa mutta se on poistanut itseltään perustuslain vastaisten
päätösten oikaisun. Laki ei saa olla perustuslain vastainen mutta
tuomio saa sitä olla. Todella merkillistä, eikö totta? Mikään elin ei valvo
tuomioiden perustuslaillisuutta.
https://www.eduskunta.fi/FI/NuortenEduskunta/NuortenParlamentti/Documents/valiokuntien-tehtavat-2018-FI.pdf
Oikeuslaitos ei näytä siihen itse pystyvän, kollegiaalisista sympatiasyistä
(lievästi ilmaistuna) johtuen.
Miten perustuslakivaliokunta toimii käytännössä? Lainaan
Suomen kuvalehden 1/2021 artikkelia:
”Keskustelu
perustuslakivaliokunnan asemasta ja tehtävistä alkoi, kun mietintö
ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr) koskevasta virkarikostutkinnasta
tuli julki 9. joulukuuta.
Ministerin katsottiin rikkoneen virkatoimissaan hallintolakia sekä ulkoasiainhallintolakia ja toimineen näin moitittavasti pyrkiessään siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.”
Ottamatta kantaa itse perustuslakivaliokunnan päätökseen,
kannatan perustuslakivaliokunnan puolueellisuuden tutkimista asiassa,
jossa syytettynä on ”virkaveli”. Instanssin pitäisi jäävätä itsensä tehtävästä. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/PeVM_26+2020.aspx
Tämä tapaus ei siis ylittänyt syytekynnystä, joka oli korotettu ministerin
ollessa kyseessä.
Päätöksen osallistuivat, Outi Alanko-Kahiluodon junttaamana:
(Lainaus perustuslakivaliokunnan päätöksestä)
Helsingissä 9.12.2020
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja: JohannaOjala-Niemelä sd
jäsenet: Outi Alanko-Kahiluoto vihr (osittain), Bella Forsgrén vihr (osittain), MariaGuzenina sd, PetriHonkonen kesk, OlliImmonen ps, HilkkaKemppi kesk (osittain), Mikko Kinnunen kesk (osittain), Anna Kontula vas, Mats L Öfström r (osittain), Jukka Mäkynen ps, Sakari Puisto ps, Wille Rydman kok, Heikki Vestman kok (osittain), Tuula Väätäinen sd, Eva Biaudet r (osittain), Markku Eestilä kok, Mari Holopainen vihr,
Varajäsenet: Johannes Koskinen sd, Mikko Kärnä kesk (osittain), Sari Tanus kd (osittain)
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos Matti Marttunen
valiokuntaneuvos Mikael Koillinen
VASTALAUSE
Perustelut (leike)
Yhdymme perustuslakivaliokunnan lausuntoon kohtaan 77 asti.
Allekirjoittaneiden mukaan perustuslakivaliokunnan mietinnössä tulisi kuitenkin asiantuntijoiden enemmistön perustellun näkemyksen mukaisesti todeta, että ulkoministeri ei ole toiminut asiassa vastoin sitä hänen virkavelvollisuutensa perustana olevaa normikokonaisuutta, joka muodostuu tavallisen lain tasoisten säännösten ohella perustuslain 22 §:stä ottaen samalla huomioon YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista tai menetellyt al-Hol-asiaan liittyvässä ratkaisutoiminnassa muutoin lainvastaisesti.
Viittaamme perustuslakivaliokunnan tapaan oikeusasiamies Jääskeläisen lausuntoon taustatilanteen ja tapahtumakuvauksen osalta…”
” Perustuslakivaliokunnan mielestä edellytyksiä syytteen nostamiselle ei ole.
Perustuslain 114 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kannanottonaan perustuslakivaliokunta esittää, että ulkoministeri Pekka Haavisto ei ole kysymyksessä olevassa asiassa menetellyt virkatoimissaan perustuslain 116 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti.
Helsingissä 9.12.2020
Bella Forsgrén vihr
Mari Holopainen vihr”
Kaikki perustuslakivaliokunnan jäsenet 2021
Johanna Ojala-Niemelä sd (pj), Jukka Gustafsson sd, Maria Guzenina sd, Tuula Väätäinen sd, Olli Immonen ps, Sakari Puisto ps, Jukka Mäkynen ps, Antti Häkkänen kok (vpj), Wille Rydman kok, Heikki Vestman kok, Hilkka Kemppi kesk, Mikko Kinnunen kesk, Markus Lohi kesk, Belaynesh Forsgrén vihr, Outi Alanko-Kahiluoto vihr, Anna Kontula vas, Mats Löfström r, Varajäsenet: Johannes Koskinen sd, Merja Mäkisalo-Ropponen sd, Sari Tanus kd, Sanna Antikainen ps, Juhana Vartiainen kok, Kai Mykkänen kok, Mikko Kärnä kesk, Iiris Suomela vihr, Paavo Arhinmäki vas
Onko oikeusministeriö poliittisesti värittynyt? Ehdottomasti, koska se on poliittisesti johdettu elin. Poliittisin perustein nimetty johto on voimakkaasti mukana virkamieskuntaa nimitettäessä. Puolueet sopivat keskenään, yleensäkin virkamieskunnan nimityksistä, sulle mulle - periaatteella. Puhutaan yleisesti ”poliittisesti sopivasta” ei niinkään ”pätevästä”, virkaan soveltuvasta henkilöstä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (RKP) johtaa
oikeusministeriötä (2021).
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerinä toimii Thomas Blomqvist
(RKP)
”Oikeusministeriön toiminta rakentuu demokraattisen
oikeusvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan arvopohjalle. Arvojen
tulee ennen muuta näkyä päätöksinä ja tekoina jokapäiväisessä työssä. Jokainen
ministeriön virkamies edustaa oikeusministeriötä ja samalla koko valtiota
kansalaisille.” (OM verkkosivut)
Tämä on ainoastaan kirjallisesti esitetty ihanne, joka ei kaikissa tapauksissa
toteudu. Jotkut tapaukset ovat merkityksellisempiä, kuin jotkut. Poliittiset
vaikuttimet eivät ole se vähäisin vaikutin. Virkapallilla pysyy, kun ei ota
käsittelyyn kaikkia asioita ja/tai tekee sopivia päätöksiä käsiteltyihin
asioihin. Puolueeseen sitoutumatontakin virkamiestä on helppo painostaa.
Työpaikka on kaikille arvokas. Vastarannankiisket leimataan. Tässä linkissä on esimerkki, kuinka homma toimii käytännössä:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html (tämä dokumentti on jouduttu poistamaan verkosta päätöstä vastustaneen henkilön vaatimuksesta)
OIKEUSKANSLERI
”Tuomas Pöystin nimitys veisi luottamuksen oikeuskansleri-instituutiolta”
Tämä
Juhani Kahelinin 1.5.2017 Uuden suomen kirjoitus valaisee tehtävän poliittista
vaikuttavuutta ja miten tehtävään saadaan ”sopiva mies”.
” Oikeuskanslerin
valintatilanne on tuonut esiin outouden Suomen perustuslaissa. Presidentti
valitsee itse itselleen omien virkatointensa lainmukaisuuden valvojan (69 §,
108 §). Eikö tilanne ole erikoinen?”
”Sauli Niinistö väärinkäyttää perustuslain aukkoa. Vallan kolmijakokin murenee. Oikeuskanslerin valintaan liittyy tällä kertaa voimakas valtapoliittinen aspekti. Vilkaisu perustuslain historiaan valaisee valinnan poliittisen luonteen."
"Nopea historiakatsaus perustuslakimurroksiin
Perustuslakiin sisällytettiin 1919 määrävähemmistösäädökset kommunismin ja vallankumouksen pelossa. Neuvostoliiton hajoaminen poisti vallankumouksen pelon ja vähemmistösäädösten tarve lieveni. Esko Ahon hallituksen säästölakien läpisaamiseksi vähemmistöturva poistettiin kokonaan. Tänään säästölakien tiellä ovat perustuslaissa kansalaisille ja kunnille taatut oikeudet. Käynnissä on mittava kampanja näiden oikeuksien heikentämiseksi. Tämän kampanjan kärkihahmo on Tuomas Pöysti.
Pöystiin henkilöityvä
oikeuksien heikentämiskampanja sijoittuu perustuslakimurrosten joukossa neljän
tärkeimmän joukkoon. Kyse on kaikkea muuta kuin pikkuasiasta. Oikeuskanslerin
valinnassa panokset ovat jättimäiset. Henkilön valinnalla vaikutetaan siihen
miten myöhemmin ymmärretään perustuslain merkitys, vallanpitäjiin kohdistuvat
rajoitteet ja poliittisen järjestelmän tehtäväkenttä.”
Vielä yksi lainaus Uuden suomen artikkelista:
” Suomen valtiojärjestelmän ylätasolla
vallitsee järkyttävä jääviysongelma. Se mahdollistaa eräänlaisen hyvävelikerhon
muotoutumisen.”
Tämä hyväveliverkosto on toiminut jo vuosikausia,
kitkatta ja lainvastaisia päätöksiä masinoiden tarkoitushakuisesti,
taloudellista hyvää ja lainsuojaa, hyville veljille jakaen.
Poliittisen painostuksen malliesimerkki löytyy osoitteesta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html
(Poistetun dokumentin nimineen saa, asiallisin perustein, pyytämällä)
OIKEUSASIAMIES
”Eduskunta valitsee oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ennen vaalia perustuslakivaliokunta arvioi tehtävään ilmoittautuneet. Vaali tapahtuu umpilipuin. Sekä oikeusasiamies että apulaisoikeusasiamiehet voidaan valita uudelleen heidän toimikautensa päätyttyä. Toimikausi ei noudata eduskunnan vaalikautta.”
Koska eduskunta valitsee oikeusasiamiehet (3 kpl), se tekee sen poliittisin vaikuttimin. Oma mies on saatava pallille. Näin turvataan ”poliittinen juridiikka” ja ”juridinen politiikka”, eli toisin sanoen SE "hyvävelijärjestelmä".
Kannattaa käydä lukemassa lukuisia tapauksia, joissa
hyvävelijärjestelmä on korjannut, oikeuden sijasta, oikeudettomia etuuksia, sopiville yrityksille, poliittiselle
eliitille ja virkamieskunnan edustajille.
https://www.facebook.com/groups/rakenteellinenkorruptio
Minkälaisella taustalla voidaan valita oikeusasiamies? Tarvitseeko hänen olla lainkuulianen, vai riittääkö puolueen jäsenkirja tai jonkin sopivan puolueen edustaminen ilman jäsenkirjaa?
Esimerkkihenkilö taustoineen: https://www.facebook.com/groups/1513029618819424/search/?q=sakslin
Minua ainakin hävettäisi edustaa oikeuvalvontaa noilla ansioilla.
OIKEUSLAITOKSEN PÄÄTÖKSET HYVÄVELIOIKEUDESSA
Raastuvan oikeus tuomitsee lain mukaan. Hyvävelilverkosto alkaa vasta hovioikeuden puolelta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/RaastuvanOikeudenPaatos1989.html
Hovioikeus näyttää, kuinka lakia kierretään hyvävelipäätöksellä. Taloyhtiössä on asunut hovioikeuden tuomari ja AsOy:n juristilla oli "tuttu tuomari" -ystävä hovisssa:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1990.html
Korkein oikeus totesi raastuvaoikeuden päätöksen olleen oikein, mutta se ei pystynyt puuttumaan (omien sanojensa mukaan) näyttökysymyksiin. Eli eivät halunneet oikaista virheellistä hovioikeuden päätöstä vaan kehoittivat uuteen kierrokseen.
Hovioikeuden päätös toisella kierroksella oli varsinainen farssi, asiakirjamanipulaatioineen.
Pyydettiin ASOytä osoittamaan tilat, koska hovioikeus ei niitä ollut edellisellä kierroksella, selkeistä pohjapiirroksista huolimatta, "löytänyt". (Onko näkökyky edellytys tuomarinvirkaa toimittavalle?)
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/Hovioikeus1995.html
Korkeimman oikeuden päätös toisella kierroksella osoittaa, että hovioikeuden karkea asiakirjamanipulaatiotemppu, on "laillinen". Miten venyvä omatunto onkaan tuomareilla?
Jos tällaisen manipulaation olisi tehnyt muu, kuin tuomari, tai hänen edustajansa, olisi seuraamukset asiakirjaväärennöksestä olleet taatusti aivan toisen laiset.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/KKOpaatos1995.html
OIKEUSVALVONNAN PÄÄTÖKSET HYVÄVELIOIKEUDENPÄÄTÖKSIIN
Hyväveliverkosto ulottui myös politiikan puolelle eli oikeusvalvontaan. AsOy:n johtokunnanjäsenen veli oli Stig Hästö, (Bror Hästön tunnustuksen mukaan hänen veljensä oli ollut vaikuttamassa oikeuden päätökseen).
Bror istui AsOy:n hallituksessa ja Stig (Suomen Työnantajain Keskusliiton puheenjohtaja 1977–1979, Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja 1979–1983). Stig kuoli 1997.
Oikeusasiamies on poliittisesti nimitetty ja poliittisen painostuksen mahdollisuus on suuri.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/oikeusasiamies1995.html
Oikeusasiamies istuu oikeusminiteriössä.
Oikeusministeriössä poliittinen suuntautuminen on vielä läpinäkyvämpi ja siellä on todistajalausunnon mukaan tapahtunut "esimiehen painostus" lainvastaiseen päästökseen.
Oikeusminiterinä toimi vuonna 1995 Johannes Koskinen (15.4.1999 – 17.4.2003). Kuka mahtoi sitten olla se hallitussihteeriä painostanut esimies tuon aikaisessa organisaatiossa vuonna 2000?
Hallitussihteeri pyysi nimensä poistamisen verkkoaineistosta. Työpaikka on jokaiselle arvokas.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/OikeusministerioSensuroitu.html (koko dokumentti on sittemmin jouduttu poistanaan hallitussihteerin pyynnöstä. Saatavisa blogin pitäjältä)
Isolla talikolla lapataan.
Lue miten EIT eli Euroopan Ihmisoikeus Toimikunta pelattiin myös pois kuvioista. Ensimmäisenä on erinomaisesti perusteltu, professori Kortteisen kirjoittama valitus ja toisena, miten valitus hoidettiin pois päiväjärjestyksestä.
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/EUnihmisoikeustoimikunta.html
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/EIT_aineisto_tuhottu_1997.html
Broro Hästön tunnustuksen lisäksi on toinenkin henkilötunnustus AS oy:n varastojen haltuunotosta:
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/tunnustus.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti