Sivut

tiistai 22. lokakuuta 2019

Suomi jarruttaa korruptiontorjuntaa



OECD:n Lahjonnan työryhmän raportti
 
Tämä raportti on surullista luettavaa, siitäkin syystä, että Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Häpeäisin suomalaisena poliitikkona ja presidenttinä keskustella Ukrainan ja Puolan asioista näillä papereilla. Raportissa kerrotut tulokset osoittavat kuinka haluton Suomi on ratkaisemaan sen sisällä rehottavaa piilokoruptio-ongelmaa.
Kysehän on ilmeisimmin siitä, että samat piilokorruptoituneet poliittiset ryhmät ovat tekemässä piilokorruption vastaista työtä, Tuloksista ei voi juuri muuta odottaakaan, kuin viivytystaistelua.

Lahjonnan työryhmän yhteenveto ja päätelmät

Yhteenveto havainnoista.
Vapaamuotoinen Google-käännös OECD:n raportista osa1:

1. Helmikuussa 2019 Suomi toimitti vaiheen 4 kirjallisen seurantaraporttinsa OECD: n lahjonnan työryhmä (työryhmä). Raportissa hahmoteltiin Suomen ponnisteluja panemaan täytäntöön saamansa 15 suositusta ja käsittelemään seurantakysymyksiä yksilöitiin vaiheen 4 arvioinnissa maaliskuussa 2017. Saatujen tietojen perusteella työryhmä totesi, että Suomi pani kokonaan täytäntöön 2 suositusta, pani osittain täytäntöön 7 suositusta mutta ei lainkaan 6:tta suositusta.

Kaiken kaikkiaan Suomi on edistynyt vain vähän työryhmän huolenaiheiden ratkaisemisessa ...

Alkuperäinen tekstiosuus raportin yhteenvedosta, osa 1:

Summary and Conclusions by the Working Group on Bribery
Summary of findings
1. In February 2019, Finland submitted its Phase 4 Written Follow-Up report to the
OECD Working Group on Bribery (Working Group). The report outlined Finland’s efforts
to implement the 15 recommendations that it received and to address the follow-up issues
identified during its Phase 4 evaluation in March 2017. In light of the information provided,
the Working Group concluded that Finland fully implemented 2 recommendations,
partially implemented 7 recommendations, and did not implement 6 recommendations.
Overall, Finland has shown limited progress in addressing the Working Group’s concerns...

Koko raportti löytyy osoittesta:

 Raportti jatkuu osassa 2:
Vapaa Googlekäännös:

2. Suomen 4. vaiheen raportissa työryhmä totesi, että Suomi oli aktiivisesti pannut täytäntöön ulkomaisia ​​lahjontalakejaan ja osoitti kykynsä tehokkaasti havaita, tutkia ja syyttää ulkomaista lahjontaa. Ryhmä esitti kuitenkin huolensa siitä, että Suomella on kohtuuttoman korkea vapauttavien tuomioden määrä, koska kaikki viisi tuomioistuimen käsiteltäväksi saatettua menettelyä johtivat kaikkien osapuolten vapauttamiseen ulkomaisissa lahjontatapauksissa.
Kaksi vuotta myöhemmin työryhmä oli vakavasti huolestunut siitä, että Suomi ei ole jatkanut täytäntöönpanotoimia vaiheen 4 arvioinnin jälkeen. Uusia syytöksiä ei ole havaittu, eikä matriisiin tallennettujen syytösten suhteen ole ryhdytty toimenpiteisiin.

Alkuperäinen teksti:
2. In Finland’s Phase 4 report, the Working Group noted that Finland had been active in enforcing its foreign bribery laws and demonstrated its ability to effectively detect, investigate and prosecute foreign bribery. However, the Group raised concerns about Finland’s discouragingly high acquittal rate, since all five proceedings referred to court resulted in the acquittal of all parties for foreign bribery. Two years later, the Working Group is seriously concerned about the lack of further enforcement efforts by Finland since its Phase 4 evaluation. No new allegation has been detected and no steps have been taken in relation to the allegations recorded in the Matrix.


SELITYS, mitä tarkoittaa OECD:n Matrix?
The Common Evaluation Matrix: What is it?
A set of proposals, reflecting accepted evaluation
practice, to guide the conduct and implementation of
the core comparative parts of the Phase 2
Evaluation exercise and the eventual Synthesis

KÄÄNNÖS Googlen tekemänä:
Joukko ehdotuksia, jotka heijastavat hyväksyttyä arviointia
käytännössä ohjaamaan vaiheen 2 keskeiset vertailevat osat
Arviointityö ja mahdollinen synteesi

Suomeksi se tarkoittanee, tässä tapauksessa, rekisteröityä joukkoa syytteitä, joiden etenemistä seurataan OECD:ssa. Iso osa seuratuista tapauksista ei liiku. Olisiko politiikkaa jälleen jarruineen pelissä ja mikä instanssi johtaakaan Suomen oikeuslaitosta joka ei saa aikaan oikeudenmukaisia päätöksiä?
VASTAUS: hallitus. Siihen valittujen henkilöiden kautta vallassa olevat poliittiset puolueet. Amen.

perjantai 18. lokakuuta 2019

Korruptiota on myös Suomessa


Kansan Uutiset: UP/MIKA PELTONEN 11.12.2018
Otsikolla: Korruptiota on myös Suomessa
Oikeuskansleri Pöysti: "Torjunta vaatii jatkuvaa valvontaa."
"Osa Euroopan neuvoston korruption vastaisen elimen GRECO:n suosituksista on toteutunut Suomessa hitaasti, jos ollenkaan."
Kommentti: 17 vuotta on Suomi valmistellut, kolmen vuoden lykkäyksin, virka-aseman väärinkäytön kriminalisoivaa lakia. Eipä näytä laki valmistuvan koska valmistelijat ovat itse mukana rakenteellisen korruption syvässä suossa.
"Myös kansanedustajien lahjuksia koskeva sääntelymme poikkeaa GRECO:n suosituksista, Pöysti kertoo." "Oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi seminaarissa hallituksen suunnittelevan lobbausrekisteriä."
Lainaukset: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4005268-korruptiota-on-myos-suomessa

TAPAUSESIMERKKI 
Vasemmistoliiton Annika Lapintie toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2018 jolloin Lehikoisen tapausta yritettiin saada käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Eipä saatu. Lapintien perustelu oli, että perustuslakivaliokunta ei ole tuomioiden oikaisuelin (vaikka se on perustuslainvastaisia tuomioita oikaissut ja sen toimen kuvauksessa niin on luettavissa). Ehkä Lapintietä ei jaksa kiinnostaa henkilölle ja PK-yritykselle tehty vääryys, vaikka PK yritykset ovat tällä hetkellä se potentiaalisin työllistäjä Suomessa. Sijoitus olisi kannattava, jos duunarien ääniä tavoitellaan.

Perustuslakivaliokunnan tehtävästä sanotaan mm, "Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin."
Suomessa ei mikään muukaan instanssi tutki tuomioiden perustuslainmukaisuutta. Tämä on karkea puute oikeusvalvonnassa joka toimii tällä hetkellä poliittisin nimityksin, eli ei ole irrallaan poliittisesta ohjauksesta eli rakenteellisen korruption rasitteesta. Tosin perustuslakivaliokuntakin koostuu poliitikoista. Olisi saatava puolueettomista henkilöistä koottu perustuslakituomioistuin, nimenomaan korrputoitujen päätösten oikaisuelimeksi. 

Yksikään kansanedustaja ei allekirjoittanut vetoomusta tapauksen käsittelemiseksi perustuslakituomioistuimessa. Miksi ei? No siksi, että se olisi horjuttanut tapauksen käsittelyn aikana tehtyjen poliittisten hyvävelipäätösten pitävyyttä, sekä nostanut hovioikeuden ja korkeimman oikeuden rakenteellisen korruption verkoston lainvastaisen toiminnan ja virkavelisuojelun jälleen kerran parrasvaloihin. 

Perustuslain vastaista on omaisuuden riisto vastoin omistusasiakirjoja. Perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu”.
Perustuslain vastaista ja ihmisoikeuksien vastaista on eriarvoinen kohtelu Suomen oikeuslaitoksessa
Lehikoisen tapauksesta kirjoitti Professori Juhani Kortteinen:
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1. artiklaa on
loukattu samoin 13 ja 14 artiklaa. Menettelyssä,
jossa asiasta on päätetty, on loukattu EIS:n 6(1) artiklaa.
Koska kyseinen asiantila, jossa valittaja ei edelleenkään pääse laillisen omistusoikeutensa mukaisesti hallitsemaan em. varastotiloja jatkuu edelleenkin, kyseessä on jatkuva ihmisoikeusloukkaus.

EIKÄ ASIALLE OLE EDELLEENKÄÄN SAATU LAINMUKAISTA PÄÄTÖSTÄ v.2019
Yli 30 vuotta on asiaa jauhettu eri suunnilta ja aina onnistutaan laillisuusperiaatteet unohtamaan ja sivuuttamaan eri käsittelyissä.
Tapauksen verkkoviestintää on seurannut, vuodesta 2016 alkaen, yhteensä noin satatuhatta lukijaa. Tällä blogilla on ollut 60-90 kävijää päivässä ja 1800-2600 kävijää kuukaudessa. Sivuja on selattu 2500-3900kpl/kk. Lukijoita on ympäri maailmaa (selainkäännökset ilmeisesti toimivat riittävän hyvin). Yhdysvallat vetää voiton 9971 lukijakäynnillä, Suomessa on 2864 lukijaa ja Venäjällä 1058 lukijaa, Ukrainassa 602 ja muissa valtioissa n.300 lukijaa, yhteensä 15 242. Tämä tilasto koskee vain tätä blogia. Muualla verkossa viesti on esillä vielä laajemmin, eli yhteisnäkyvyys on ollut tuon yli sadan tuhannen lukijan luokkaa (ks. edellinen artikkeli).

Oikeuslaitoksen edustajat ovat myös seuranneet Lehikoisen verkkoviestintää, koska sieltä suunnasta on kantautunut kommentteja. Verkossa olevat asiakirjat ovat kaikki julkisia joten niihin ei ole pystytty vaikuttamaan. Ainoastaan yksi muistio on poistettu asianomaisen pyynnöstä, inhimillisyyssyistä. Kyseessä oli hänen uransa vaarantuminen, joka on yksi rakenteellisen korruption keino pitää tapauksiin osalliset ruodussa. Hänen virkatoverinsa olivat muistiosta huomauttaneet asianomaiselle. 


tiistai 15. lokakuuta 2019

Tämän Blogin aiheen lukijatietoja

Lehikoisen tapaus on ollut verkossa vuodesta 2016. Olen kerännyt eri verkkosivuilta tämän tapauksen lukijatietoa ja yhteensä aihe on kiinnostanut näiden vuosien aikana 129.296 lukijaa. Kiitos teille mielenkiinnostanne Suomen piilokorruptoituneen yhteiskunnan kyseenalaisia oikeuskäytäntöjä kohtaan.

2019 18134
2018 56900
2017 18925
 2016 20104
verkkosivut  yht  114063
plusBlogger    15233

Yht. lukijat   129296

Tästä saldosta puuttuu vielä "oikeus.fi" sivujen aineiston ja FaceBook sivujen lukukerrat (koska siellä ei ole laskureita tai lokitietoja saatavilla)

Tässä Blogissa on lukijoita ympäri maailmaa:
Yhdysvallat 9988,
Venäjä 1059,

Suomi 2867
U
kraina 602,

Alankomaat 220 (EU/SPP) 
Venäjä 1058
Ukraina 602
mm.

Lukijoita on Bloggerin lokitietojen mukaan ympäri maailmaa. USA:ta, Venäjää ja Ukrainaa tuntuu erityisesti kiinnostavan Suomen oikeuskäytäntöjen laatu. Maailmalla seurataan mitä meillä tapahtuu.
Sisällöt ovat suomenkielisiä mutta selaimissa on kääntäjä. Vaikka käännös on kehnoa, kyllä siitä asia selviää jos niin halutaan. luetaan Linux koneilta (64,5%) pääasiassa, joten lukijakunta vaikuttaa olevan maiden hallintoon liittyvistä piireistä, yliopistoista ja korkeakouluista. Aivan oikea kohderyhmä.Tiedustelulaitokset ja yliopistot myös käännättävät aineistoja.
Olen pahoillani Suomen puolesta, että tähän asiaan ei ole saatu lain mukaista oikaisua koskaan aikaiseksi. Aikaa on ollut yli 30 vuotta. Edelleenkin, tänä päivänä, oikeusministeriössä ja hallituksessa, jarrutetaan EU:n vaatimaa lakiuudistusta vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimiseksi. Tämä tarkoittaa, että piilokorruptio saataisiin virallisesti rangaistavien toimintatapojen piiriin.