Sanotaan,
että Suomen oikeuslaitos on riippumaton. Näihän ei ole, koska
oikeuslaitoksen sisällä vallitsee vankka "kollegiaalinen korruptio"
(tuomari ei tuomitse tuomaria, vaikka tuomarin kirjoittama tuomio olisi
kuinka lainvastainen tahansa.) Lisäksi "oikeusvalvonta"-viranomaiset on
nimitetty poliittisin perustein. Tarja Halonen sanoi ääneen (YLEn itseasiasta kuultuna 2021), että juristien kesken vallitsee "aika kollegiaalinen kaverisuhde". Tämä tunnustus Halosen oikeusministerin ajoilta ei jätä arvailulle sijaa.
Kollegiaalinen kaverisuhde ja poliittinen vaikutus näkyy myös todella selvästi oikeusvalvonnan päätöksissä.
Oikeusvalvonta
ei puolusta kansalaisia, kuten olettaa sopisi, vaan virkamieskuntaa.
Tämä mahdollistaa virkamiehille vapaat kädet väärinkäyttää lainkirjainta
omaksi hyväkseen tai puolueensa hyväksi.
Kannattaa käydä tutustumassa tapaus Lehikoisen aineistoon: https://www.etelatuonti.fi/OIKEUS/
Oikeusvalvonnan tilasta yksi ikävä esimerkki löytyy seuraavasta linkistä: https://www.facebook.com/groups/1513029618819424/search/?q=sakslin
Hallinto-oikeudet eivät myöskään puolusta
kansalaisia julkisen tahon vääryyksiä vastaan, vaan valkopesee julkisen
tahon virheelliset päätökset. Näin tapahtuu mm. Helsingin
kaupunkisuunnittelun päätösten kohdalla. Ainoastaan "liian kirkkaasti" lainvastainen päätös puretaan.
Hallinto-oikeudet on zaarin aikainen järjestelmä, jonka silloinen tarkoitus oli puolustaa Suomen virkamieskuntaa zaarin valtaa vastaan. Nyt olisi aika jo muuttaa toimintatapoja kansalaisten kannalta oikeudenmukaisempaan suuntaan.
