Tänään 30.6.2014 Hesarissa lukijan palstalla kerrottiin,
että Anna-Maija Henriksson
on asettanut selvitysmiehet valmistelemaan arviomuistion tuomioistuimien
keskushallinnon uudistamisesta.
Kirjoittajana on oikeusneuvos Erkki Rintala Vaasasta.
Tässä Blogissa toimitus ja kommentit ovat Hannu Kuukkasen (HK).
Erkki Rintalan kirjoituksesta:
Rintala mainitsee: "Historiallisista syistä oikeusministeri päättää
Suomessa monokraattisesti tuomioistuimia koskevista vähänkin merkityksellisistä
asioista."
(HK) Monokratia (yksinvalta) on hyvä asia jos oikeusministeri on kansalaisten
tasa-arvoisen oikeuden ja oikeuksien toteutumisen puolella, kuten tietysti
tulisi demokratiassa olla.
MUTTA. Demokraattisen yhteiskunnan käytännöissä ilmenee kuitenkin ns.
"ryhmäkuri" joka tarkoittaa poliittisesti nimitettyjen henkilöiden
lojaalisuutta omalle puolueelleen ja sitä edustavalle ryhmälle poliittisessa
instanssissa. Tämä on pelottava asia kun sitä tarkastellaan oikeuslaitoksen
toimintojen näkökulmasta.
Rintala toteaa myös, että oikeusvaltioissa tuomioistuimia johtaa poliittisesta
vallasta erillinen tuomarineuvosto (YK:n vaatimukseen perustuva malli). Tuomarineuvoston
tehtäviin kuuluu tuomioistuimien hallinnoinnin ohella kantaa vastuu
tuomiovallan mahdollisimman laadukkaasta ja tehokkaasta käytöstä. Tämä
tapahtuisi tuomarien ammattitaitoa kehittämällä ja laatua ja tehokkuutta
seuraamalla. Tästä toimesta Rintala toteaa, että ne tehtävät eivät voi kuulua
oikeusministerin poliittisen ohjauksen alaisuuteen (tässä kohden voin viitata
edelliseen kappaleeseen "MUTTA").
Tämä malli on ollut esillä Henrikssonin puheissa jo aiemmin (oikeuslaitoksen
irtaannuttaminen poliittisesta päätösvallasta = riippumaton oikeuslaitos).
Tässä mallissa on hyvät ja huonot puolensa.
Mitä tarkoitetaan tuossa tekstissä sanalla "seuraamalla"?
"Seurataanko" päätöksiä, koska ainut tulos (tehokkuuden lisäksi) on
päätösten oikeudenmukaisuus ja puolueettomuus? Puututaanko virheellisiin
päätöksiin palauttamalla ne uuteen käsittelyyn, Vai tapahtuuko
"seuraaminen" ikään kuin katsomalla asioita läpi sormien, kuten
nykykäytäntö oikeusvalvonnassamme on?
Koulutuksellinen aspekti on varmasti aiheellinen, kuten YLE:n keväällä 2014
julkaisema tutkimus osoittaa (ks. alempana artikkelissa lyhyt yhteenveto
tutkimuksen sisällöstä).
JOS tuomarineuvoston jäsenet ovat moraalisesti laadukkaita, siis rehellisiä,
puolueettomia ja oikeudenmukaisia, tämä asia on erinomainen. Poliittinen
painostus ei saa vaikuttaa oikeuden laatuun ja oikeudenmukaisiin päätöksiin,
kuten ei minkään muunkaan kaltainen painostus. Ei edes oikeuslaitoksen
sisäpuolinen ns. kollegiaalinen tai "verkostojen" aiheuttama.
Miten ihmeessä pystytään valitsemaan sellainen tuomarikunta, kun kokemuksesta
tiedetään, että korkeimpia tehtäviä eivät yleensä hoida moraalisesti pätevimmät
vaan röyhkeimmät ja verkottuneimmat pyrkyrit, lue seuraava JOS.
JOS taas tuon neuvoston jäsenet ovat osa nykyisen kaltaista, oikeuslaitoksen
sisällä toimivaa hyvävelijärjestelmää, saattaa skenaario olla aivan
toisenlainen. Oikeuslaitos on siinä tapauksessa muodostanut täysin
demokraattisen yhteiskunnan yläpuolisen organisaation jonka mielivallalle ei
tule olemaan minkäänlaisia rajoja. Monokratia on muutettu demokraattisesta
päätösvallasta irtautetuksi oligarkiaksi eli oikeuslaitoksen toimintaa
ohjaavaksi harvainvallaksi.
JOS tätä oligarkiaa ei voida enää valvoa mitään kautta demokraattisesti, Suomi
on menettänyt mahdollisesti viimeisetkin demokratian rippeet tasapuolisen
oikeuden toteuttamiseksi.
Tämä näkökohta on esilletuomisen arvoinen tuota asiaa eteenpäin vietäessä.
Kaikki riippuu miten tuo tuomarineuvoston valinta ja valta määritellään.
Henrikssonin esittämän tuomarineuvoston tehtävien tarpeellisuudesta ei kukaan
voi olla toista mieltä. Sen osoittaa Rintalakin, tuomalla esiin Euroopan
neuvoston Cepej-raportin. Rintala toteaa: "Valitettavasti on sanottava,
etteivät raportit anna meille suomalaisille tuomareille mitään erityistä
ylpeilyn aihetta."
Raportti vertailee 45 EU:n jäsenmaan oikeudenhoitoa. Suomessa olivat mm.
tuomarit ja syyttäjät saaneet Euroopassa toiseksi eniten sanktioita
(rangaistuksia) vuonna 2010
http://www.coe.int/t/dghl/cooperation/cepej/evaluation/default_en.asp
-------------------
Jotta asian tausta ei vaipuisi unholaan, tässä muistutus ja lyhyt yhteenveto
YLEn kyselyn tuloksesta ja sen ympärillä olleesta uutisoinnista viime keväältä.
Toimittaja Päivi Happonen julkisti tutkimuksen:
http://yle.fi/uutiset/lakimiehet_ylen_kyselyssa_tuomareiden_puutteellinen_ammattitaito_tuonut_tuomioita_jopa_syyttomille__juristit_silti_tyytyvaisia_valtaosaan_tuomioista/7234166
YLE Uutiset: Kotimaa 14.5.2014 klo 16:16 | päivitetty 15.5.2014 klo 12:04
Lainaus artikkelista:
"Lakimiehet Ylen kyselyssä: Tuomareiden puutteellinen ammattitaito tuonut
tuomioita jopa syyttömille – juristit silti tyytyväisiä valtaosaan tuomioista.
Lakimiesten mukaan tuomareiden ammattitaito ei aina riitä jutun ratkaisemiseen.
Lähes puolet Yle Uutisten poikkeuksellisen laajaan kyselyyn vastanneista
lakimiehistä sanoo, että puutteet tuomioistuimissa toimivien tuomareiden
ammattitaidossa ovat johtaneet jopa syyttömien tuomitsemiseen. Tuomioistuimissa
asiasta ollaan eri mieltä."
http://yle.fi/uutiset/tuomariliitto_loukkaantui_ylen_kyselysta/7247003?ref=leiki-uu
YLE Uutiset: Kotimaa 16.5.2014 klo 18:18 | päivitetty 16.5.2014 klo 19:18
(toimittajanimeä ei ollut näkyvillä)
Lainaukset artikkelista, kommentti "HK":
"Tuomariliitto loukkaantui Ylen kyselystä. Tuomariliiton puheenjohtaja
(HK: Aki Rasilainen) pitää keskiviikkona (HK: 14.5.) julkaistua kyselyä
tuomarien maineen nakertamisena.
Yle kysyi tuomioistuimissa juttuja hoitavilta asianajajilta ja lakimiehiltä
mielipidettä tuomioiden laadusta ja tuomareiden ammattitaidosta".
"Tuomariliiton puheenjohtaja Aki Rasilainen näkee, että tuomareiden
mainetta yritetään nakertaa ja nakertajana olisi kyselijän taustayhtiö eli
Yle".
HK: Ihmettelen Aki Rasilaisen väitettä syvästi. Miksi YLE nakertaisi tuomareiden
mainetta jos siihen ei olisi vankkaa syytä ja laajaa näyttöä tutkimustuloksen
lisäksi. En näe YLEssä minkäänlaista syytä, Suomen kansaa edustavana
mediatalona, pilata oikeuslaitoksen mainetta jollei oikeuslaitos ole jo itse
pilannut mainettaan omalla toiminnallaan kansalaisten tasapuolisen oikeuden
saamisen vahingoksi. Tuomariliiton puheenjohtaja Aki Rasilainen voisi tästä
syystä perustella oman väitteensä. ”Mun mielestä” - mielipiteillä ei voi olla
minkäänlaista painoa näin vakavassa asiassa.
Oikeuslaitosta ei ole uskallettu aiemmin arvostella julkismediassa, koska
oikeuslaitos hallitsee pelolla. Jopa oma henkilökunta pelkää kollegiaalista
kostoa, puhumattakaan asianajajista joiden ura on mennyttä jos he uskaltavat
julkisesti moittia tuomareiden osaamattomuutta tai puolueellisuutta. Tämä ei
kuulosta oikeusvaltion toiminnalta.
"Sen sijaan oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) sekä Helsingin
käräjäoikeuden laamannin ja Helsingin hovioikeuden presidentin mukaan kysely
oli asiallinen ja sen tuloksiin täytyy suhtautua vakavasti. Heidän mielestään
nyt on etsittävä keinoja siihen, millä tuomareiden ammattitaitoa voidaan
parantaa".
HK: Tähän lisäisin myös, että valitettuja tuomioita tulisi tarkastella,
oikeuslaitoksen sisäisen valvonnan ja ylimmän oikeusvalvonnan toimesta
huomattavasti tarkemmalla seulalla. Nyt oikeusasiamies ja oikeuskansleri
toimivat lähinnä "ei annan aihetta" kumileimasimina.
Oikeusministeriössäkään ei päätökset ole aina menneet lain mukaisessa
järjestyksessä. Lainvastainen tuomio leimataan "oikeiksi". Tämä on äärimmäisen
häpeällistä toimintaa Suomessa, joka kutsuu itseään oikeusvaltioksi. Laittomat
tuomiot tulisi ehdottomasti purkaa, oikeuslaitoksen kasvojen kohottamiseksi.
Cepej-raportti pitäisi saada kauniimmaksi, MUTTA oikeilla, oikeudenmukaisuuteen
tähtäävillä toimenpiteillä, ei näennäiskeinoilla, kuten EIT:n suunnassa on asia
häpeällisesti "korjattu", "ruttaamalla valitukset roskakoriin" heti Suomessa.
"Tuomaripäivillä Porvoossa perjantaina olleet tuomarit tosin myöntävät
itsekin, että tuomiot eivät aina ole tasalaatuisia. Tuomariliiton mukaan
syypäitä tähän ovat jatkuva kiire, liiallinen työmäärä ja liian pienet
määrärahat".
HK: Tähän vaikuttavien asioiden listaan voisi lisätä vielä siitä unohtuneet:
- joidenkin tuomareiden heikko moraali (näyttöä löytyy)
- hyväveliverkostot (tuomareiden puolueellisuus, näyttöä löytyy)
- kollegiaalinen suojelu tuomiovirheissä (kattaa kaikki oikeusasteet ja
oikeusvalvonnan, näyttöä löytyy)
Näyttö dokumentteina edellisiin väitteisiin löytyy mm.:
http://www.etelatuonti.fi/OIKEUS
YLEN kyselytutkimuksen tulokset lyhyesti (toim. Päivi Happonen):
------------------------------------------------
Hyvä tuomio käräjäoikeudesta:
Vastaajia yhteensä 440: 1 "Ei koskaan", 96 "Harvoin", 336
"Usein", 7 "Aina"
-----------------------------------------------
"Suomen suurimman oikeuslaitoksen eli Helsingin käräjäoikeuden johtaja,
laamanni Eero Takkunen pitää lukua valitettavana. Hän myöntää, että Helsingin
käräjäoikeudesta tulee heikkojakin ratkaisuja."
YLE kuunteli myös tuomarin mielipiteen. Lainaus artikkelista, kommentti
"HK":
http://yle.fi/uutiset/nyt_puhuu_tuomari_kiire_estaa_tekemasta_tyotani_hyvin_helsingin_karajaoikeudessa/7278860?ref=leiki-uu
"Nyt puhuu tuomari: Kiire estää tekemästä työtäni hyvin Helsingin
käräjäoikeudessa Helsingin käräjäoikeudessa toimiva tuomari kertoo työstään
poikkeuksellisessa Yle Uutisten haastattelussa. Tuomarin mukaan työtä tehdään
jatkuvassa kiireessä ja tulostavoitteiden paineessa. Käräjäoikeuden johtaja, laamanni
Eero Takkunen myöntää, että tuomarit työskentelevät kiireessä."
HK: Kiitokset käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus on kuitenkin ainut oikeusaste,
joka on ratkaissut Lehikoisen omistusoikeusriidan, dokumenttien (todisteiden),
asiantuntijoiden ja osakeyhtiölain mukaan. Hovissa ja KKOssa nämä seikat
ohitettiin, koska päätös piti saada edulliseksi vastapuolelle. Perusteluihin
kirjoitettiin jopa yhtiöjärjestys uuteen muotoon jotta perustelu täsmäisi
tuomion kanssa. Sehän oli tuomarilta jo todellista paneutumista "hyvien
veljien asiaan".
-------------------------------------------
Hovioikeuden hyvät päätökset:
Vastaajia yhteensä 434: 0 "Ei koskaan", 113 "Harvoin", 313
"Usein", 8 "Aina"
-------------------------------------------
"Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä sanoo, että Ylen
tulokset eivät ole kovin hyviä hovioikeuksien näkökulmasta".
--------------------------------------------
KKO:n hyvät päätökset:
Vastaajia yhteensä 400: 12 "Ei koskaan", 39 "Harvoin", 291
"Usein", 58 "Aina"
--------------------------------------------
"Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ei halunnut kommentoida
Yle Uutisten kyselyä millään tavoin".
HK: Koskelo kieltäytyi YLEn haastattelusta, koska häntä ilmeisesti hävettää
olla tuloksen kaltaisen oikeuslaitoksen kärkiedustajia ja hän tietää, että
tutkimustulos pitää paikkansa. Tai sitten hän noudattaa vakiintunutta tapaa:
"vaietaan oikeuslaitoksen kriittinen arvostelu kuoliaaksi".
Hyvävelivetoinen oikeusistuin ei pysty tuottamaan tasapuolisia oikeuden päätöksiä
nykyisellään. Eikä oikeuslaitos tai oikeusvalvonta pysty purkamaan veljesten tekemiä laittomia päätöksiä.
Eikä se halua keskustella edes aiheesta, koska aihe on niin kiusallisen totta,
eikä kukaan mahda tai edes halua mahtaa lain yläpuolelle itsensä nostaneille
tuomareille mitään.
Onko "koskematon" oikeuslaitos nyt jo valtio valtiossa joka sanelee lait
ja niiden soveltamisen aivan itse ja omin päin?
Jään mielenkiinnolla odottamaan millainen arviomuistio syntyy Henrikssonin
liikkeelle laittamasta tuomioistuimien keskushallinnon uudistamisesta. Vielä
enemmän minua kiinnostaa, kuinka oikeudenmukainen tuosta keskushallinnosta
sitten saadaan ja miten tuomareiden päätösten lainmukaisuutta pystytään
tulevaisuudessa valvomaan aivan oikeasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti