Sivut

perjantai 18. lokakuuta 2019

Korruptiota on myös Suomessa


Kansan Uutiset: UP/MIKA PELTONEN 11.12.2018
Otsikolla: Korruptiota on myös Suomessa
Oikeuskansleri Pöysti: "Torjunta vaatii jatkuvaa valvontaa."
"Osa Euroopan neuvoston korruption vastaisen elimen GRECO:n suosituksista on toteutunut Suomessa hitaasti, jos ollenkaan."
Kommentti: 17 vuotta on Suomi valmistellut, kolmen vuoden lykkäyksin, virka-aseman väärinkäytön kriminalisoivaa lakia. Eipä näytä laki valmistuvan koska valmistelijat ovat itse mukana rakenteellisen korruption syvässä suossa.
"Myös kansanedustajien lahjuksia koskeva sääntelymme poikkeaa GRECO:n suosituksista, Pöysti kertoo." "Oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi seminaarissa hallituksen suunnittelevan lobbausrekisteriä."
Lainaukset: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4005268-korruptiota-on-myos-suomessa

TAPAUSESIMERKKI 
Vasemmistoliiton Annika Lapintie toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2018 jolloin Lehikoisen tapausta yritettiin saada käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa. Eipä saatu. Lapintien perustelu oli, että perustuslakivaliokunta ei ole tuomioiden oikaisuelin (vaikka se on perustuslainvastaisia tuomioita oikaissut ja sen toimen kuvauksessa niin on luettavissa). Ehkä Lapintietä ei jaksa kiinnostaa henkilölle ja PK-yritykselle tehty vääryys, vaikka PK yritykset ovat tällä hetkellä se potentiaalisin työllistäjä Suomessa. Sijoitus olisi kannattava, jos duunarien ääniä tavoitellaan.

Perustuslakivaliokunnan tehtävästä sanotaan mm, "Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin."
Suomessa ei mikään muukaan instanssi tutki tuomioiden perustuslainmukaisuutta. Tämä on karkea puute oikeusvalvonnassa joka toimii tällä hetkellä poliittisin nimityksin, eli ei ole irrallaan poliittisesta ohjauksesta eli rakenteellisen korruption rasitteesta. Tosin perustuslakivaliokuntakin koostuu poliitikoista. Olisi saatava puolueettomista henkilöistä koottu perustuslakituomioistuin, nimenomaan korrputoitujen päätösten oikaisuelimeksi. 

Yksikään kansanedustaja ei allekirjoittanut vetoomusta tapauksen käsittelemiseksi perustuslakituomioistuimessa. Miksi ei? No siksi, että se olisi horjuttanut tapauksen käsittelyn aikana tehtyjen poliittisten hyvävelipäätösten pitävyyttä, sekä nostanut hovioikeuden ja korkeimman oikeuden rakenteellisen korruption verkoston lainvastaisen toiminnan ja virkavelisuojelun jälleen kerran parrasvaloihin. 

Perustuslain vastaista on omaisuuden riisto vastoin omistusasiakirjoja. Perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu”.
Perustuslain vastaista ja ihmisoikeuksien vastaista on eriarvoinen kohtelu Suomen oikeuslaitoksessa
Lehikoisen tapauksesta kirjoitti Professori Juhani Kortteinen:
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1. artiklaa on
loukattu samoin 13 ja 14 artiklaa. Menettelyssä,
jossa asiasta on päätetty, on loukattu EIS:n 6(1) artiklaa.
Koska kyseinen asiantila, jossa valittaja ei edelleenkään pääse laillisen omistusoikeutensa mukaisesti hallitsemaan em. varastotiloja jatkuu edelleenkin, kyseessä on jatkuva ihmisoikeusloukkaus.

EIKÄ ASIALLE OLE EDELLEENKÄÄN SAATU LAINMUKAISTA PÄÄTÖSTÄ v.2019
Yli 30 vuotta on asiaa jauhettu eri suunnilta ja aina onnistutaan laillisuusperiaatteet unohtamaan ja sivuuttamaan eri käsittelyissä.
Tapauksen verkkoviestintää on seurannut, vuodesta 2016 alkaen, yhteensä noin satatuhatta lukijaa. Tällä blogilla on ollut 60-90 kävijää päivässä ja 1800-2600 kävijää kuukaudessa. Sivuja on selattu 2500-3900kpl/kk. Lukijoita on ympäri maailmaa (selainkäännökset ilmeisesti toimivat riittävän hyvin). Yhdysvallat vetää voiton 9971 lukijakäynnillä, Suomessa on 2864 lukijaa ja Venäjällä 1058 lukijaa, Ukrainassa 602 ja muissa valtioissa n.300 lukijaa, yhteensä 15 242. Tämä tilasto koskee vain tätä blogia. Muualla verkossa viesti on esillä vielä laajemmin, eli yhteisnäkyvyys on ollut tuon yli sadan tuhannen lukijan luokkaa (ks. edellinen artikkeli).

Oikeuslaitoksen edustajat ovat myös seuranneet Lehikoisen verkkoviestintää, koska sieltä suunnasta on kantautunut kommentteja. Verkossa olevat asiakirjat ovat kaikki julkisia joten niihin ei ole pystytty vaikuttamaan. Ainoastaan yksi muistio on poistettu asianomaisen pyynnöstä, inhimillisyyssyistä. Kyseessä oli hänen uransa vaarantuminen, joka on yksi rakenteellisen korruption keino pitää tapauksiin osalliset ruodussa. Hänen virkatoverinsa olivat muistiosta huomauttaneet asianomaiselle. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti