Miksi 4,4milj, petos ei kiinniosta oikeusministeriä

On syytä jälleen kerran herätellä kysymys oikeuslaitoksemme lahjomattomuudesta.

Anton Poljatschenko kirjoittaa blogissaan vakavasta tuomiovirheestä joka ei vaikuta saavan oikeusministeri Anna-Maja Henrkissonia (avoin kirje) aktivoitumaan 4,4 miljoonan pimityksen tutkimiseksi. Kirje alempana. Olisiko Anna-Majalla hartioita edes tutkia, saati oikoa omien (valtiomme) tuomareiden hämäriä päätöksiä? Miksi oikeusministerit pallillaan sitten istuvat jos ei Suomen oikeuslaitoksen toimintatavat lainkaan kiinnosta?

Anton kirjoittaa:
Avoin kirje oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille

Lähetin teille syyskuussa sähköpostin, missä toin esiin huoleni tuomioistuinten päätöksistä. Kyse on yrityksen ja pesänhoitajan välisestä riita-asiasta. Riita on alkanut siitä, kun kantajana ollut pesänhoitaja vaatii saada peräytettäväksi sekä myyntilaskusta saadun tulon että valtiolle tilitetyn myynnin arvonlisäverovelan. Sittemmin ilmeni, että pesänhoitajan ALV kupru on kuin jäävuoren huippu verrattuna siihen, mitä pesänhoitajan tilaamalla erityistarkastuskertomuksella on pimitetty.
Kerroin teille, että pesänhoitaja itse on esittänyt tosiasia-aineistoa… ja että se on riidaton. Päätöstä tehdessä kantajan vaatimukset olisi tullut hylätä – jos tai kun tuomio annetaan esitetyn tosiseikaston perusteella.
Oikeuskäsittelyn aikana on esitetty tosiseikastoa niin käräjäoikeudelle, konkurssiasiamiehelle kuin hovi-oikeudelle.

Kutsun piilokorruptioksi menettelyä, kun päätöstä tehdessä joko vääristellään riidattomaksi todettu tosiasia-aineisto tai esitettyä tosiseikastoa ei huomioida millään tavoin. Toisin sanoen; annetaan tuomio, joka on ristiriidassa oikeudenkäynnin aikana riidattomaksi havaittuun todisteluun.
Te ette vastanneet syyskuussa lähettämääni sähköpostiini, vaan lähetitte sen edelleen konkurssiasiamiehelle?
Lähetin teille uuden sähköpostin 12.10.2019. Huomautin teille, että nimenomaisessa tapauksessa on pesäluettelosta pimitetty saatavia noin 3.000.000 € ja, että liiketoiminnan tuloa on ohjattu kirjanpidon ulkopuoliselle tilille, vähintään 1,4 miljoonaa. On riidatonta, että 3 milj + 1,4 milj puuttuvat pesäluettelosta.

Rouva oikeusministeri, esitin teille myös kysymyksen. Eikö teitä kiinnosta tietää, kenen taskuun nämä varat tulevat?
Käräjäoikeuden tuomiossa ei ole sanaakaan konkurssipesän myynnin hävittämisestä eli veropetoksesta. Kirjanpidosta on hävitetty myyntiä. Määrä on joko 1,4 milj. tai 3 milj. Jos yrittäjä syyllistyy tämän suuruisen veropetokseen, hänet tuomitaan vankeuteen.
Edellä luetellut ovat riidattomia lukuja. Tähän liittyen, käräjäoikeus ei kolmen tuomarin kokoonpanolla ole esittänyt pesänhoitajalle ensimmäistäkään kysymystä. Hovioikeudelle kelpasi käräjäoikeuden tuomio. Hovioikeus ei nähnyt tarpeelliseksi antaa vastaajana olevalle yhtiölle laajennettua toimenpidekieltoa.

Anna-Maja, olen kirjelmöinyt teille, koska olen vilpittömästi huolissani. Kyse saattaa olla ammattitaidottomuudesta ja lisäkoulutuksen tarpeesta. Tosiseikat puhuvat kuitenkin sen puolesta, että tuomioistuimet hyväksyvät niin törkeän veropetoksen kuin velallisen rikoksen ja varojen salaamisen pesäluettelosta.
Jos teillä ei ole käsillä lähettämääni sähköpostia, on 12.10.2019 lähettämäni sähköposti luettavissa tämän kirjeen liitteenä.
Ystävällisin terveisin
Verokilpi Oy
Anton Poljatschenko, yrittäjä
www.verokilpi.fi
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Alla on 12.10.2019 oikeusministeriöön lähetetyn sähköpostin sisältö. Sähköposti 12.10 on laadittu sen jälkeen, kun syyskuussa oikeusministerille lähetetty sähköposti ohjattiin konkurssiasiamiehelle (KAM). Tähän sähköpostiin konkurssiasiamies antoi kahden allekirjoituksen voimalla vastauksen, että yhtiölle on jo vastattu - kesällä.
Huomioitakoon, että konkurssiasiamiehelle on kesällä 2019 lähetetty kysymys: saako pesänhoitaja vaatia takaisinsaannissa sekä myynnin että myynnistä valtiolle tilitetyn arvonlisäverovelan.
Syyskuussa 2019 oikeusministerille lähetetyssä sähköpostissa on pohdittu, onko käräjäoikeuden tuomiossa ja hovioikeuden laajennetun TPK vaatimuksen hylkäämisessä kyse korruptiosta, piilokorruptiosta vai tarpeesta lisäkoulutukselle.
Kahta eri asiaa koskevassa kysymyksessä KAM on vastannut, että yhtiölle on jo annettu vastaus?
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Sähköposti 12.10.2019:
Kiitos vastauksesta Anna-Maja
Kuten sähköpostissani huomautin ja kuten liitetiedostosta on todettavissa, tosiasia-aineiston perusteella pesäluettelosta on pimitetty yhtiön tulon nosto 1.466.000 ja saatavat (joko n. 3.000.000 tai 270.000 €).
Sähköpostini ja sen liitetiedostoista käy ilmi, että on aiheellista pohtia, kenen taskuun tulevat nämä varat joita ei ole pesäluettelossa? Onko kyse ”vain” piilokorruptiosta missä hyväksytään sellaisenaan pesänhoitajan vaatimukset vai onko kyse korruptiosta missä raha jaetaan? Niin käräjäoikeuden päätös kuin hovioikeuden TPK päätös on annettu vastoin erityistarkastuskertomuksesta ilmenevää tosiseikastoa ja vastoin arvonlisäverolain määräysten säännöstöä. Tuomio ja TPK päätös eivät ole selitettävissä järkisyillä tai esitetyllä tosiasia-aineistolla.
Näin ollen kysymys on esitetty oikeusministeriölle ja oikeusministeriön tulee puuttua piilokorruption tai mahdollisen korruption ongelmaan.

Yhden tuomarin kokoonpanolla voi käräjäoikeudessa tulla virhe. Mutta kun käräjäoikeudessa on ollut kolmen tuomarin kokoonpano, tarkastuskertomuksen tekstissä kerrotaan ohjatun pesän myyntituloa liiketoiminnan ulkopuoliselle tilille, saatavaa hävitetyn ensin 1,5 milj pesänhoitajan tilaaman tilintarkastajan toimesta ja myös yhtiö(pesä) itse on hävittänyt saatavaa 1,4 milj euroa ja, kun vielä voi todeta ilmeisen kirjanpitorikoksen ja veropetoksen tunnusmerkistöä, on vaikea uskoa ongelman korjaantuvan käräjä- tai hovioikeuden tuomareiden lisäkoulutuksella.
Koska varoja on salattu eikä ole selvillä kuinka paljon ja kenen haltuun varat päätyvät, on kysymys esitetty oikeusministeriölle.

KAM on antanut päätöksen. Se koski ongelmaa, missä pesä vaatii saada peräytettyä bruttosummaa, jolloin pesä saa oikeudettomasti itselleen valtiolle tilitetyn arvonlisäverovelan määrän (Arvonlisäverolaki 1 §, 2§, 102 §). KAM ei ole vastauksessaan ole pohtinut, onko pesänhoitajalla oikeus saada oikeudettomasti pesään varoja vaan on viitannut jättämääni tutkintapyyntööni. KAMin vastaus on ollut – koska esitutkintaa ei ole käynnistetty ei pesänhoitajan toimintaan ole aiheellista puuttua.
Tältäkin osin todettakoon mahdollinen piilokorruptio tai ”poliittisen painopisteen päätöksenteko”. Esitutkintaa ei välttämättä aloiteta, vaikka todetaan tapahtuneen rikoksena rangaistava teko.
Nimenomaisessa tapauksessa poliisista soitettiin minulle. Minulle kerrottiin, että he ymmärtävät että asiassa on aiheutettu minulle vahinko (RL 36 luku) mutta, että he eivät aloita esitutkintaa. Poliisin neuvo oli, että selvitän asiaa käräjäoikeudelle - perusteellisesti ja rauhallisesti.
Anna-Maja, olen kirjelmöinyt sinulle koska olen syvästi huolestunut oikeusistuinten tuomioiden tehtailusta.

Jos sinulla tai oikeusministeriön virkamiehillä ilmenee tarve keskustella asiasta, tulen mielelläni tapaamaan teitä.
Verokilpi Oy
Anton Poljatschenko, yrittäjä