Toivotaan, että selvitys onnistuu ja on puolueeton joka suuntaan. Jutussa kiinnosti eniten rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen osuus: ”Millään poliisiyksiköllä tai tutkintaryhmällä ei voi olla sellaista asemaa, ettei joku esimies taho valvoisi sitä. Se on vaarallista. Kontrolloimatonta valtaa ei saa olla kenelläkään.”
Viisaita sanoja, jotka saavat pari riviä palstatilaa ja jäävät unholaan helposti sivua kääntämällä.
"Se on vaarallista"
Oikeuslaitos on kohottanut itsensä riippumattomaksi jo aikaa sitten. Se valvoo itse itseään, koska sen riippumattomuutta on pönkitetty ja lisää riippumattomuutta on hakusessa Koskelon toimesta. Ehdottoman riippumaton sen pitää olla päätöksiä tehdessään. Näinkään ei ole. Miksi ei? Koska sen edustajien jääviyttä eri tapauksissa ei valvo kukaan, eikä jääviksi osoittautuneen tuomarin päätöksiin puututa. Jääveinä tehtyjä selkeästi puolueellisia päätöksiä ei pureta ja palauteta uuteen käsittelyyn eri tuomareille. Miksi ei?
Riippumattomuus on suhteellista ja mistä mikin sitten oikein riippuukaan? Laitos joka valvoo itse päätöksiään ei voi olla terveellä pohjalla. Korppi ei tunnetusti noki… jne. Samoin laitos jonka henkilöiden toiminnan laillisuusvalvonnasta eivät ole kiinnostuneet ne tahot, joiden tehtäväksi valvonta on annettu, ei voi olla terveellä pohjalla. Tämä on johtanut lukuisiin vääriin oikeuden päätöksiin ja niissä esiintyvien virheiden salailuun ja virkavirheiden peittelyyn, sekä tämän kautta oikeusvaltiomme alennustilaan. Tuomarikunnan moraalisesti rappioitunut edustaja voi mainostaa ammattikuntaansa esim. lausahduksella ”minäpä pystyn tekemään jopa lainvastaisia päätöksiä”. Se on kaiken lisäksi aivan totta. Niinpä hän on osoittanut pystyvänsä tekemään, eikä koira ole perään haukkunut millään valvonnan taholla (valituksista huolimatta).
Asianajajat tietävät (nimiä myöten) korkeimpien oikeusasteitten ”harmaat linjat”. Korkeimmissa oikeusasteissa on jotain vialla ja pahasti. Moraalinen rappio ei näy pelkästään alaisten hipelöinnissä ja rasistisissa puheissa vaan myös itse tuomarin toiminnassa. Sopivasti verkottunut juristi voi huoletta laittaa asiansa hovissa ”putkeen” ja käsittely hoituu kotiin ns. ”tuomarin harkintavallan” voitelemin päätöksin. Lakia ei tarvitse noudattaa. Päätöksen ei tarvitse perustua lakiin, vaikka asiasta selkeä laki olisi. Tuomari on nostanut itsensä lain yläpuolelle. Me elämme nyt tuomaridiktatuurissa emmekä demokraattisessa oikeusvaltiossa.
Lopuksi totean, että nuo harmaat linjat ovat toistaiseksi vähemmistönä (toivon ja uskon ainakin niin) ja todellista oikeutta saa niiden ulkopuolella kyllä. MUTTA miksi niitä ylimalkaan on päästetty oikeuslaitoksen sisällä syntymään, eikä niille näytetä tekevän mitään. Laajatkaan väärinkäytösten paljastukset eivät näytä johtavan mihinkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti