Sivut

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

Korruptionvastainen yhteistyöverkosto


Lähetin oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustajalle seuraavan kirjeen. Julkaisen sen myös verkossa, koska epäilen vahvasti, että tällä kirjeellä ei tule olemaan mitään vaikutusta, tai että edes saisin sieltä edes vastausta. Jos tulee, kerron sen myös mielelläni tällä palstalla:

--------------------------------KIRJE-------------------------------------

Korruptionvastaisen yhteistyöverkoston edustaja


Tämän tapauksen käsittely tulee mittaamaan, toimiiko teidän instanssinne nimensä veroisesti.
Tässä tapauksessa on näkyvää konkretiaa, miten rakenteellinen korruptio oikeuslaitoksen sisällä tapahtuu.
Siviilioikeuden professori Juhani Kyläkallio on sanonut tästä tapauksesta: “Ettehän te taistele vain itsenne puolesta, vaan te taistelette kaikkien muidenkin omaisuuden suojan puolesta”. Hänen viestinsä tarkoittaa, että tästä on syntynyt ennakkotapaus johon voidaan vedota jokaisessa seuraavassa omaisuudenriistotapauksessa.


Kyseessä on erittäin vakava oikeuslaitoksemme hyvävelituomioiden ketju (37 vuotta jatkunut, sosiaalinen/rakenteellinen korruptio), josta löytyy selkeää näyttöä.
Onko oikeuslaitos niin pyhä, että se saa tuomita vapaasti omistusasiakirjoja ja Suomen perustuslakia ja asunto-osakeyhtiölakia vastaan? Kyseessä on perustuslaki 15 §. Omaisuuden suoja. “Jokaisen omaisuus on turvattu". Voiko sellainen oikeuslaitos ansaita "pyhyytensä", ja jos näin mielestänne on, olisin kiinnostunut kuulemaan vankan perustelunne.

Perustuslakimme 22§:sä lausutaan myös, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Subjektiivinen oikeus on kansalaiselle antama valta jonkin edun tai hyödykkeen saamiseen tai turvaamiseen. Subjektiivinen oikeus merkitsee ihmisen oikeusasemaa oikeussuhteessa toiseen ihmiseen, jolla on toisen oikeutta vastaava velvollisuus... (tämä on oikeuslaitoksen kapulakieltä mutta tarkoittanee Suomeksi, että jokainen on lain edessä tasavertainen).

Asunto-osakeyhtiölaki sanoo myös: Finlex ® http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599 Yhtiöjärjestys osoittaa omistus- ja hallintaoikeuden.

13 § 5) järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa
ja kohta  6) yhtiön välittömässä hallinnassa olevat osakehuoneistoja vastaavat tilat siten kuin 4 kohdassa säädetään ja muut yhtiön välittömässä hallinnassa olevat tilat; Tätä lainkohtaa ei hovioikeuden edustaja ole noudattanut myöskään.
Jos nämä pykälät eivät oikeudenkäsittelyssä toteudu, voidaan syyllä väittää, että on tapahtunut oikeudellista syrjintää ja sitä on tapahtunut todella pitkällä ajanjaksolla.

Oikeuden välinpitämättömyyttä todistavat muutamat oikeuslaitoksen edustajan lausumat. Vapaasti lainattuna: mm. "Suomesta ette tule oikeutta saamaan" ja "Nimenne on oikeuslaitoksessa kirosana" ja “Tämä juttu olisi kyllä saatettu oikaista mutta kun Lehikoinen on tehnyt siitä niin ikävällä tavalla julkisen” siis oikeuslaitoksen vääryyksistä ei tule puhua julkisesti. Nämä lausumat löytyvät sanasta sanaan oikein kirjattuina linkitetyistä dokumenteista. Hovioikeuden tuomari sanoi tuomioperusteita kyseltäessä mm. "Tekipä raastuvanoikeus uudessa käsittelyssään minkä päätöksen tahansa, tännehän ne jutut tulevat kuitenkin, mutta tämä tuomio ei tule muuttumaan". Kuulostaako tämä oikeudentuntoisen tuomarin puheelta?

Millä perusteellako väitän, että tähän kaikkeen on vaikuttanut rakenteellinen ja sosiaalinen korruptio?
37 vuotta, eri oikeusasteissa ja oikeusvalvonnassa, käsitellystä tapauksesta koottiin julkaisu joka jaettiin eduskuntaan ja pyydettiin kansanedustajia (10 kpl) viemään oikeusasiamiehen laiminlyönti perustuslakivaliokunnan kautta valtakunnanoikeuteen ratkaistavaksi. Näyttää siltä, että kymmentä oikeudentuntoista kansanedustajaa ei Suomesta enää löydy. Jokainen on sen verran ryvettynyt, että eivät tohdi osoitella toisia sormella, ja tarvitsevat hyviä suhteita oikeuslaitokseen (oikeuslaitoksen osoitetaan näin toimivan suhteilla).
Suomeen tarvittaisiin perustuslakituomioistuin oikeusvalvonnan yläpuolelle, sellaista Suomessa ei nyt ole joten prosessi voi edetä tutkintaan ja valtakunnanoikeuteen, ainoastaan perustuslakivaliokunnan kautta. Tämän mahdollistaa kyllä laki. MUTTA...

MIKSI POLIITIKOT (kansanedustajat) eivät halua allekirjoittaa vetoomusta selkeästi perustuslain vastaisten päätösten kumoamiseksi?

He eivät ilmeisesti uskalla, koska kyseessä on ollut poliittinen painostus ( Stig Hästö, veljensä Bror Hästön, AsOy:n hallituksen jäsen, tunnustuksen mukaan), sekä prosessin alkuunpanijana AsOy:n asianajajan ”tuttu hovioikeuden tuomari” ( Karlo L. Ståhlberg ) joka ei ole "osannut" lukea tai ymmärtää omistusasiakirjoja, eikä ole "nähnyt" virallisesta pohjapiirroksesta missä siihen merkityt varastohuoneet sijaitsevat ja mihin niiden koko on piirretty. Asiaan on sekaantunut myös joukko muita tuomareita. Mm. yksi heistä, hänkin hovioikeuden tuomari, (Ukko Kiviharju) on väärentänyt tuomiolauselmaan yhtiöjärjestyksen tekstin, "sopivaan muotoon", sekä kollektiivisena toimijana ja laittomuuden suojelijana on toiminut korkein oikeus siunaamalla päätökset tapausta tutkimatta. "Tutkimatta" on pakko sanoa, koska muuten heitä pitäisi syyttää rikollisen suojelusta. KKO:n päätös on hyvin niukasti vaivauduttu edes kirjoittamaan, se on kopioita virheellisistä tuomioista, kommentilla: "asia on ratkaistu". Toinen vaihtoehto KKO:n ratkaisuksi on ollut, että ei anneta valitusoikeutta. Näin on päästy helpoimmalla ikävästä tapauksesta käsiä likaamatta. Kuitenkin on osallistuttu virheellisten päätösten peittelyyn.
Oikeusasiamies ei ole  ottanut tapausta tutkittavakseen ja oikeusministeriössä painostettiin virkamies allekirjoittamaan kielteinen (väärä) päätös asiasta.
Kun perustuslakivaliokunnassa toimivat kansanedustajat, joiden joukossa on runsaasti lakimiehiä, ei sieltäkään sympatiaa irtoaa. Lakimiesten on syytä olla hyvissä väleissä oikeuslaitoksen kanssa, jos aikovat toimia alalla tulevaisuudessa. Millä nimellä tällaista riippuvuutta kutsuttaisiin? Kenties "rakenteelliseksi korruptioksi", koska se estää oikeuden toteutumisen).

Miksi TE nimittäisitte tällaista kohtelua oikeuslaitoksessa ja oikeusvalvonnassa, jonka pitäisi olla turvaamassa kansalaisten oikeusturva ja virheellisten tuomioiden oikaisuelin?

Pienyrittäjäkansalaisen roikkuminen 37 vuotta "hirressä", pystymättä myymään kiistanalaisia osakkeitaan irrottaakseen niistä rahaa liiketoiminnan kasvattamiseen tai nyttemmin, ansaitsemaansa eläkkeeseen, ei liikuta turvallisesti toimeentulevaa kansanedustajaa.
Asunto-osakeyhtiö Lauttasaarentie 4:n hyöty anastamistaan tiloista on promillien luokkaa sen Etelätuonti Oy:lle aiheuttamasta tappiosta. Tappiota on syntynyt (kiinteän omaisuuden realisoinnin mahdottomuudesta) mm. liiketoiminnan laajentamisen estymisestä, vientikaupan kuivumisesta, toteutumattomasta rakennushankkeesta, oikeudenkäyntikuluista, terveyden menetyksestä jne. AsOy haittaa edelleen jatkuvasti liiketoimintaa, estämällä osakkeiden myynnin ja haittaamalla niiden ulosvuokrausta. Eipä Stig Hästö tiennyt mistä kaikesta hän olisikaan ollut anteeksipyynnön velkaa, saattaessaan tämän prosessivyöryn liikkeelle oikeuslaitoksessa, asianajaja RR:n (nimi löytyy dokumenteista) ansiokkaalla avustuksella ystäväpireineen.
EIT silppusi valitushakemuksen kertaalleen "epäselvissä olosuhteissa", antamatta lopulta Suomea velvoittavaa päätöstä.

Suomen poliisilla ja oikeuslaitoksella ei näytä yleensäkään menevän kovin kaksisesti.
Suomen oikeuslaitoksen tila tuntuu kiinnostavan myös USA:ssa ja Venäjällä. Verkkoloki kertoo, että molemmista suunnista on tämän tapauksen aineistoa sisältäville verkkosivuille saapunut runsaasti lukijoita koneilta, jotka voidaan tunnistaa yliopistojen ja yhteiskunnallisten laitosten laitteiksi. Myös eri EU maista löytyy kiinnostusta. Muut maat ottavat kenties oppia suomalaisista oikeuskäytännöistä?

Tapaus löytyy, eduskunnalle jaetusta, lyhennetystä PDF versiosta osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf
Verkkosivuilla on koko oleellinen tausta-aineisto (kannattaa erityisesti lukea mitä kaksi oikeustieteen professoria on sanonut tästä tapauksesta):
http://etelatuonti.fi/OIKEUS/hakemisto.html
Rakenteisesta korruptiosta löytyy materiaalia oikeusministeriön palvelimella:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/121/osallistuminen/253/keskustelu/#comments
Tapaus löytyy lyheltynä PDF versiona osoitteesta: http://etelatuonti.fi/OIKEUS/TapausLehikoinenV9_3_18122017.pdf

Jos tästä asiasta ei koskaan puhuta julkisesti, ei tämä tule korjaantumaankaan. Oikeuslaitos ei korjaa käytäntöjään, ellei sen ole pakko ja pako tulee vasta kun asia saa julkisuuspaineita. Oikeuslaitoksen henkilökunnan nipistelyt ja rasistiset kommentit, ovat pieniä pähkinöitä tämän rinnalla.
Suomi ei ole enää oikeusvaltio, sanoipa Transparency International mitä tahansa puutteellisine tilastoineen.
Transparency Finland yritti tuoda esille rakenteellisen korruption toimintaa Suomessa. Sen aktiivinen puheenjohtaja vaihtui sittemmin ja kiinnostus asiaan vaikuttaa hiipuneen siltä suunnalta. Toivoa sopii, että teidän oikeusministeriön alainen toimintanne korvaa tämän puutteen.
Rakenteellinen korruptio on poliitikkojen yksi vankka tukipilari. Poliitikot istuvat puolestaan isojen yritysten hallituksessa ja hoitavat, poliittisia rakenteitaan hyödyntäen painostuksen oikeusvalvonnan puolella. Tuo mallitapaus on toiminut juuri siten, lisättynä oikeuslaitoksen omalla, kollegiaalisella suojelulla. Korkein oikeus ei ole enää voinut tunnustaa hovioikeuden tuomareiden häpeällisiä rikkeitä, joten se on osallistunut virheiden peittelyyn.

Koko oikeuslaitos ei ole suinkaan huonoa ainesta mutta muutama heikko lenkki pystyy pilaamaan sen koko maineen.

1 kommentti:

  1. Oikeusministeriöstä Groop vastasi seuraavaa;
    5.4.2018 OM 112/914/2018
    ---------------------------------------------
    Arvoisa Hannu Kuukkanen,

    kiitos 28.3. ja 3.4. lähetetyistä sähköpostiviesteistänne.

    Ensimmäisessä viestissänne kiinnitätte huomiota Suomessa esiintyvään rakenteelliseen korruptioon. Oikeusministeriö tai korruption vastainen yhteistyöverkosto eivät ota yksittäisiin tapauksiin tai oikeuden ratkaisuihin kantaa. Tarve puuttua rakenteelliseen korruptioon on kuitenkin ministeriössä ja verkostossa hyvin tiedossa ja tavoitteenamme onkin korruption vastaisen työn tehostaminen. Näin halutaan myös puuttua rakenteellisiin korruptio-ongelmiin.

    Toisessa viestissänne kysytte korruption vastaisisten verkkosivujen laatimisesta. Suunnitteluhanke, joka on tietoisuuden lisäämisen näkökulmasta erittäin tärkeä, on vasta alkanut. Tässä vaiheessa ei pystytä varmuudella sanomaan, milloin sivut valmistuvat mutta tiedoksi jo tässä vaiheessa, että sivujen osoitteeksi tulee www.korruptiontorjunta.fi.

    Parhain terveisin,

    Catharina Groop, oikeusministeriö
    ----------------------------------

    Kiitän Catharina Groopia vastauksesta MUTTA... tässäkö kaikki? Projektin käynnistyminen vaikuttaa järkyttävän hitaalta. Kaksi vuotta on kulutettu viimeisimmän projektin alusta ja saatu aikaan ”esitysluonnos” korruption vastaisesta strategiasta ja projektissa on vaihtunut melkein puolet sen alkuperäisistä henkilöjäsenistä (10henkilöä 24 henkilöstä). Kuten mainitsin, tämä projekti on alkanut itse asiassa jo vuonna 2002 EU:n korruptionvastaisen toimielimen GRECOn suosituksesta (kehotuksesta). Suomen valtion mielestä Suomessa ei ole ollut korruptiota, koska Transparency International:n mittarit eivät heilahda rakenteellisen korruption kohdalla.

    Vain tuo vaivainen strategialuonnos on saatu aikaan 15 vuoden aikana. Hiljaa hyvä tulee jos joskus jotain tulisi. Onko tämä jälleen niitä "komiteoita" jotka keskittyvät asian hautaamiseen kaikessa hiljaisuudessa?
    http://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM050:00/2017

    VastaaPoista