Sisäministeriö on puhunut mutta ei missään tapauksessa halua puuttua oikopäätä oikeuslaitoksen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen korruptioon. Sehän ei käy. Piiskaisitko sinä kavereitasi ja ottaisit viellä sen jälkeen kenkää? Näinhän juuri rakenteellinen korruptio toimii. Onhan tässä mukana ohje asian tutkintaan saattamiseksi MUTTA, eihän sitä ole oikaistu, oikeuslaitoksen toimesta, 38 vuoden aikana runsaasta yrittyksestä huolimatta. Millä perusteilla se oikaistaisiin nytkään? Oikeudelliset perusteet eivät ole riittäneet ja rikosilmoitustakin on yritetty tuloksetta. Pitäisikö ehdottaa vauhditusta jollakin etuudella tai kiristystä työpaikalla, kuten on toimittu oikeuslaitoksessa Lehikoisen tapauksessa, häpeällisimmän kaavan mukaan. Oikeutta hakenut on tuomittu ja väärintekijöitä suojeltu?
Vahingon aiheuttajia on ollut kaksi. Ensimmäisenä tahona on omaisuudenriiston suorittanut taloyhtiö ja toisena vahingon aiheuttajana on ollut itse korkein oikeuslaitos joka on tuominnut asiassa vastoin omistusasiakirjoja. Se, jolla on omistusasikirjat on tuomittu tilojen menettäjäksi sille, jolla omistusksesta ei ole ollut minkäänlaista näyttöä. Oikeuslaitos ei virhettään myönnä, eihän niin voi tapahtua. Oikeusvalvonta ei ole asiaan puuttunut. Nyt lienee aika siirtyä, Ryhäsen vinkistä, uudelleen rikostutkinnan puolelle josko AsOy:n "kaverit" olisivat poliisin taholla vaihtuneet.
Kiitos poliisiylitarkastaja Sami Ryhäselle, joka tapauksessa, ystävällisestä vastauksesta.
KIRJE:
----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vastaus kansalaiskirjeeseen
Asia
Olette 3.4.2018 sisäministeriön kirjaamoon lähettämässänne sähköpostissa
tiedustellut "Täydellinen oikeusfarssi"-nimisen kirjasen saapumista ja etenemistapoja
kirjasessa kuvatusta tapauksesta, jossa näkemyksenne mukaan liittyy korruptioepäilyjä.
Sisäministeriön poliisiosaston vastaus
Yllä mainittu kirjanen on saapunut sisäministeriön poliisiosastolle.
Sisäministeriön poliisiosaston tehtäviin ei kuulu suorittaa esitutkintalaissa (805/2011)
säädeltyä esitutkintaa eikä se ota kantaa kirjasessa kuvattuun tapaukseen
mahdollisesti liittyviin rikoslain (39/1889) tunnusmerkistöihin. Jos asianosainen katsoo
kirjasessa kuvattuun tapaukseen liittyvän rikosepäilyjä, hän voi tehdä poliisille
tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen lähimmällä poliisiasemalla tai poliisin
verkkosivuilla. Tutkintapyynnössä tai rikosilmoituksessa on yksilöitävä
mahdollisimman tarkkaan asianosaiset, tekoaika, saatavilla oleva aineisto ja muut
esitutkinnan aloittamisen arviointiin vaikuttavat seikat.
Jos asianosainen katsoo kirjasessa kuvatun tapauksen aiheuttaneen vahinkoa, hän
voi vaatia vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella korvausta esittämällä
yksilöidyn vaatimuksen vahingonaiheuttajalle.
Poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen
Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö
24.04.2018 klo 11:45. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti